Larkon havaintoja

Jari Tervo kiittää Uudessa Suomessa edesmennyttä Boris Jeltsiniä siitä, ettei hän vakavasti ottanut puheeksi luovutetun Karjalan palauttamista Suomelle:

Karjalan palauttaminen saattaisi olla historiallisen vääryyden oikaisemista, mutta enemmän se olisi tulevan tuhon siementen kylvöä. Karjalan myötä Suomeen olisi syntynyt huomattava venäläisvähemmistö. Kun miettii, millainen olisi nykyisellä Viipurilla ja koko Karjalalla kasvatetun Suomen asema, kannattaa suunnata katse Gruusiaan.

Tilanne olisi tietenkin siinä tapauksessa katastrofaalinen. Ajatellen sitä, että Venäjä Gruusian suhteen käyttäytyy samalla tavalla kuin Hitler aikoinaan sudeettisaksalaisten, ei todellakaan olisi kaukana tilanne, että Venäjällä kiinnitettäisiin huomiota “venäläisten sortamiseen” Suomessa. Gruusian tapahtumat aiheuttavat huolta kaikille Venäjän naapureille, joiden alueella asuu joko Venäjän Federaation kansalaisia tai etnisiä venäläisiä.

En edes ole varma, olemmeko turvassa nytkään ilman sitä miljoonapäistä vähemmistöä, jonka olisimme Karjalan kylkiäisenä saaneet. Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen kirjoittaa viime vuonna julkaistussa artikkelissaan (Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsaus 4/2007) venäjänkielisistä Suomessa seuraavaa:

Vielä 1990-luvun alussa venäjänkielisten määrä oli reilusti alle 4 000, mutta nykyään se ylittää jo 42 000 henkeä. Toistaiseksi venäjänkielisten suhteellinen osuus koko maassa jää 0,8 prosenttiin. Venäjänkieliset ovat kuitenkin keskittyneet suurimpiin kaupunkeihin ja myös joihinkin pieniin kuntiin itärajan tuntumassa. Eräs kiinnostava näkökulma liittyykin venäjänkielisten ja ruotsinkielisten määrän suhteisiin Suomen kunnissa.

Jos maahanmuutto Venäjältä kasvaa samassa tahdissa, saattaa tilanne itärajan pinnassa olla 10-15 vuoden kuluttua samankaltainen kuin se nyt on Kaakkois-Virossa. Rajajoen rannalla sijaitsevan Narvan kaupungin 66435 asukkaasta Viron kansalaisia on 24964. Venäjän kansalaisia on 19833. Kansalaisuus on määrittelemättä 23093 asukkaalla ja tietämättä 516. Muiden maiden kansalaisia Narvassa asuu alle 100 kunkin, mm 8 Suomen kansalaista.

Äidinkielenään venäjää puhuu 63642 narvalaista. Vironkielisiä on 1998, muista kielistä mainittakoon ukraina (721), valkovenäjä (554), suomi (213) ja tattari (190). 867 asukkaan äisinkielestä ei ole tietoa.

Tässä esitetyt tiedot Narvan kaupungin asukkaiden kansalaisuudesta ja äidinkielestä olen hakenut Viron tilastokeskuksen nettisivuilta. Koska eri näyttäjiin perustuvat tilastot on laadittu eri aikoina, esimerkiksi äidinkielen osalta tiedot ovat vuodelta 2002, saattaa joissain tapauksissa yhteenlaskun tulos olla suurempi kuin kaupungin asukasluku, joka puolestaan on peräisin tämän vuoden alusta. En yksinkertaisesti viitsinyt sählätä hakulomakkeen kanssa saadakseni 100-prosenttisesti vertailukelpoisia numeroita, mutta kyllä näistäkin asian ydin ilmenee.

Ajatelkaapas sitä, että vuonna 2020 Lappeenrannassa, Imatralla tai Kouvolassa asukkaista vain kolmannes olisi Suomen kansalaisia ja äidinkielenään suomea puhuisi vain 3 % ja lähes kaikki muut olisivat venäjänkielisiä. Kuinka kauan Venäjä malttaisi olla sotkeutumatta asioihin Kaakkois-Suomessa? Muuten, kun Suomen ihmisoikeusraporttia käsiteltiin YK:n ihmisoikeuksien neuvostossa helmikuussa, niin Venäjän edustaja teki huomautuksia venäläisten ja saamelaisten sortamisesta Suomessa!

Venäjän todellinen tarkoitus on mitä ilmeisimmin miehittää Gruusia ja syöstä laillisesti valittu presidentti vallasta. Viimeisten tietojen mukaan Venäjän joukot ovat valloittaneet keskeisiä liikenteen solmukohtia ja käytännössä jakaneet Gruusian kahtia. Vielä vahvistamattomien tietojen mukaan tankit olisivat matkalla Tbilisiin. Se on kuitenkin tiedossa, että Venäjälle ei kelpaa Suomen ja Ranskan ulkoministerien johdolla laadittu rauhansuunnitelma.

Jos mitään suuren luokan yllätystä ei tapahdu, niin Gruusian itsenäisyys on viikon tai korkeintaan kahden kuluttua menneisyyttä. Missä mahtaa Venäjä iskeä seuraavaksi? Jossain se takuulla iskee. Ehkä Ukrainassa. Ja sen jälkeen mahdollisesti Latviassa ja Virossa. Ennemmin tai myöhemmin myös Suomessa, pelkään pahoin.