Vasen oikia variksenpoikia

lauantai, tammikuu 31, 2009 14:49 | Kategoria(t): politiikka | Jätä kommentti

Olen jo kauan aikaa ollut sitä mieltä, että perinteinen jako vasemmistoon ja oikeistoon on vanhentunut. Vanhat ideologiset arvolataukset eivät enää vastaa tämän päivän maailman todellisuutta. Kaikilla meillä on arvoja ja uskomuksia, mutta ne eivät enää jäsenny samalla tavalla kuin vielä parikymmentä vuotta sitten.

Tampereen yliopistossa ollaan tästä asiasta kanssani eri mieltä. Tutkija Esa Reunanen ja emeritusprofessori Pertti Suhonen ovat koostaneet YLE:n vaalikoneen väittämistä ja viime vaaleissa valittujen kansanedustajien niihin antamista vastauksista vasen-oikea listauksen, johon ovat sijoittaneet edustajat. Tämän mukaan Eduskunnan oikeistolaisin olisi Jan Vapaavuori ja vasemmistolaisin Tero Rönni.

Vaalit yleisödemokratiassa -kirjassa julkaistussa tutkimuksessa on analysoitu 22 Ylen vaalikoneen väittämää. Tutkijat ovat kaivaneet esiin ne, joilla on suurin ideologinen lataus. Oikeistolaisimmaksi väittämäksi osoittautui “Suomen pitäisi liittyä Natoon” ja vasemmistolaisimmaksi “Tuloerojen kasvua pitää hillitä”.

Jahas! Minä voisin tietyin edellytyksin allekirjoittaa molemmat väittämät. Olenko siis yhtä aikaa äärioikeistolainen ja laitavasemmistolainen? En tietysti ole kumpaakaan eikä sitä noilla väittämillä voikaan todeta.

Kumpaankin johtopäätökseen voi tulla täysin pragmaattisilla ja epäideologisilla perusteluilla. Ei tarvitse olla vasemmistolainen todetakseen, että tuloerojen hillitsemätön kasvu saattaa johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Klassiseen marxismiin kuuluvan kurjistumisteorian perusteella tuloerojen kasvu voisi olla vallankumouksesta unelmoivan bolsevikin kannalta jopa suotava ilmiö.

En myöskään näe suurta ideologiaa siinä, miten kukin meistä arvioi turvallisuuspoliittisia realiteetteja. Reunanen ja Suhonen ovat saaneet perinteisestä vasemmistodemarista Liisa Jaakonsaaresta oikeistolaisen ilmeisesti juuri hänen natomyönteisyytensä takia. Liisan tässä asiassa esittämät argumentit ovat kuitenkin pragmaattisia, eivät missään tapauksessa dogmaattisia. Itse olen Liisan kanssa NATO:n suhteen lähes samoilla linjoilla, joissakin toisissa kysymyksissä taas kovastikin eri mieltä.

Akateemiseen vapauteen kuuluu tietenkin vapaus tutkia ihan mitä tahansa. Siitä huolimatta julkean kysyä, lieneekö kovinkaan tarkoituksenmukaista sijoittaa tämän päivän käytännön kysymyksiin annettuja vastauksia aikansa eläneeseen viitekehykseen. Tämäkin tutkimus lienee rahoitettu verovaroilla.

Mitä minusta jää?

lauantai, tammikuu 31, 2009 3:19 | Kategoria(t): internet, web 2.0. | 2 kommenttia

DN kirjoittaa asiasta, jota itsekin olen useasti pohtinut: mitä tapahtuu Internetissä oleville tuotoksilleni sitten, kun minua ei enää ole? Artikkelin lähtökohtana on se, että jälkeenjäävillä omaisilla on vaikeuksia saada esimerkiksi Facebook-sivuja suljetuksi. Haastatellut tietosuojan ja hautausalan ammattilaiset kiinnittävät huomiota myös siihen, että vainajankin tahto tulisi huomioida.

Minä esimerkiksi en halua antaa sisarilleni ja heidän lapsilleen päätösvaltaa blogieni ja sosiaalisissa verkoissa olevien käyttäjätunnusteni suhteen. Minulla on syytä epäillä, että he poistaisivat kaiken alta aikayksikön, jos suinkin voisivat. Oma tahtoni on, että minusta jää nettiin jälki myös sitten, kun itseäni ei enää ole, joskin tiettyjä korrektiiveja siihen ehkä tulisi tehdä. Lisäksi on paljon sellaistakin materiaalia, jonka haluankin ilmestyvän nettiin vasta sitten, kun kuolemastani on kulunut jonkun verran aikaa.

Olisi ehkä hyvä tehdä jonkunlainen digitaalinen testamentti, josta ilmenisi, mitä haluan eri puolilla olevalle aineistolle tehtävän. Siinä olisi oltava tarkat ohjeet siitä, kenelle uskotaan tahtoni toimeenpano ja luonnollisesti myös ajantasaiset käyttäjätunnukset salasanoineen. Digitestamenttia tulisi siten voida päivittää juoksevasti.

Minun tapauksessani asiaa mutkistaa vielä se seikka, että ei ole yhtä henkilöä, jolle mielelläni uskoisin koko urakan. Eri aineistoja hallinnoimaan on mielessäni eri ihmisiä. Näille kaikille tulisi kirjoittaa selkeät ohjeet, jotka he saavat tietää sitten, kun aika on oikea.

Ilmeisesti jollakulla tulisi olla pääsy luetteloon näistä uskotuista henkilöistä. Koko paketti pitäisi solmia vielä siten, että se on juridisesti pätevä. Myös tekijänoikeuslainsäädäntö tulisi osata huomioida. Mahtaakohan sellaista juristia ollakaan, joka osaisi tämän kaiken tehdä?

Jos nyt joku kuvittelee, että aion pian kuolla, voin kertoa, että se ei ole lyhyen eikä keskipitkän aikavälin suunnitelmissani. Tulipahan asia taas kerran mieleeni, kun siitä lehdessä kirjoitettiin. Kun en kuitenkaan tiedä päivää enkä hetkeä, voisi olla sopiva aika aloitella paketin kasaamista, joskin siihen vielä lisääntyy paljonkin sellaista, mikä on toistaiseksi olemassa vain korvieni välissä, jos sielläkään.

Vanhanaikainen harhaluulo

lauantai, tammikuu 31, 2009 2:47 | Kategoria(t): koulutus, ruotsi | Jätä kommentti

Olen aikaisemminkin todennut, että Ruotsin perusopetuksen tasossa on runsaasti parantamisen varaa. Nyt näyttävät ruotsalaiset itsekin sen huomanneen. Opettajien ammattijärjestötkin myöntävät viimein, että opettajakoulutusta on parannettava.

Tuossa DN:n uutisessa ei ole minulle mitään muuta uutta ja yllättävää kuin se mitätön yksityiskohta, että opettajilta ei ole tähän saakka edellytetty tietoja opettamassaan aineessa. Esimerkiksi matematiikkaa saattaa opettaa historianopettaja, jolla ei ole tutkintoa matikassa.

En enää tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Yleisen elämänkokemuksen perusteella voisi kuvitella, että olisi hyödyksi, jos opettaja tietää opettamastaan aineesta edes hiukan enemmän kuin oppilaat. Voi tosin olla, että minulla on tässä asiassa vanhanaikainen harhaluulo.

Vanhenevaa ei pidä tukea

torstai, tammikuu 29, 2009 2:25 | Kategoria(t): internet, media, tv | Jätä kommentti

Olisiko siitä jotain haittaa, jos YLE, MTV 3 ja Nelonen joutuisivat laman seurauksena lopettamaan TV-lähetyksensä? Minulle ei olisi, koska minulla ei ole televisiota, jolla niiden lähetyksiä voisi katsoa. Katson tosin muutamia YLE:n sarjoja Areenasta, mutta voisin elää oikein hyvin ilman niitäkin. Siihen kuluvat pari kolme tuntia viikossa voisin hyvinkin käyttää johonkin muuhun.

TV-yhtiöt pyytävät valtiolta lamatukea. Olisin ymmärtänyt tämän paremmin edelliskertaisen laman aikana, koska silloin ei ollut Internettiä. Nythän kukaan ei ole TV:stä riippuvainen sen paremmin uutisten kuin viihteenkään takia. Tietoa löytyy itse valituista lähteistä enemmän kuin kukaan ehtii sulattaa ja jos joku ei löydä itselleen mieleistä viihdettä netistä, kannattaa katsoa peiliin.

Hyvä sisältö löytää aina vastaanottajansa, olkoon sitten viihdettä tai tietopuolista. Valtion tukea ei pidä pyytää siksi, että pystyttäisiin pitämään yllä vanhenevia rakenteita kuten maanpäällistä tai kaapelia pitkin välittyvää TV-verkkoa. Sen sijaan valtio voisi tukea ja kannustaa mediataloja sopeutumaan uuden ajan ympäristöön.

Lisäksi valtio voisi huomattavasti tähänastista tehokkaammin edistää nopeiden nettiyhteyksien leviämistä. Tavoitteeksi on asetettu 1 Mb/s joka tölliin. Ruotsissa sen sijaan puhutaan vakavissaan sata kertaa nopeamman yhteyden asettamisesta normiksi.

Petteri Järvinen huomauttaa, että suomalaisten televisionkatselu ei juurikaan ole lisääntynyt, vaikka kanavien määrä on moninkertaistunut. Suomessa tällä hetkellä käytössä oleva digitv-teknikka on jo vanhentunut ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua se on taas vaihdettava uudempaan. Ehkä ei kannattaisi pönkittää mediataloja edellyttämättä niiltä selkeää sunntautumista tulevaisuuden toimintaympäristöön.

Hyvää päivää kirvesvartta

tiistai, tammikuu 27, 2009 23:20 | Kategoria(t): sosiaaliturva | 3 kommenttia

Osmo Soininvaara vetää yhteen SATA-komitean välimietintöä. Täytyy tunnustaa, että olen tässä asiassa paljossa Osmon varassa, koska 67-sivuinen pdf-tiedosto ei suoranaisesti innosta lukemaan. Miksi mietinnöstä ei ole tehty suppeaa yhteenvetoa?

Soininvaaran kritiikki kuullostaa sinänsä uskottavalta. Työmarkkinajärjestöt ovat kytkeneet perusturvan tason nostamisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan tason vastaavaan nostoon. Kun tähän taas ei laman aikana ole varaa, on kyseessä kiertoilmaisu sille, että köyhät aiotaan pitää jatkossakin köyhinä.

Työn vastaanottamisen kannattavuutta piti lisätä, mutta lisäämättä näyttää jääneen. Kannustinloukut jäävät edelleen sabotoimaan oma-aloitteisuutta. Työttömän kannalta ei suurin ongelma ole edes siinä, että mahdollisilla keikkatöillä tienatut eurot viedään toisesta taskusta pois, vaikka sekin on järjetöntä. Keikkahommien vastaanottamisen tekee mahdottomaksi se, että joutuessaan sovitellulle päivärahalle työtön ei koskaan tiedä, milloin ja kuinka paljon hänen tililleen tulee rahaa. Laskujen ja vuokranmaksun eräpäivät sen sijaan ovat tiedossa ja niiden “unohtamisesta” muistutetaan hanakasti.

Komitea näyttää kovasti uskovan “kuntoutukseen ja koulutukseen”. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa työttömien kiusaamista erilaisilla pseudokursseilla, joista on pahimmassa tapauksessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kurssien järjestäjille ne ovat sen sijaan oiva rahasampo.

Komitea on tuottanut 67 sivua tekstiä, jonka voisi tiivistää kolmeen sanaan: hyvää päivää kirvesvartta!

Edit: Hesari kertoo, että SATA-komitea ei kyennyt tekemään edes sitä ainoata konkreettista ehdotusta, joka olisi vähentänyt byrokratiaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Toimeentulotuen siirtäminen KELA:lle olisi oikeasti auttanut kaikkein köyhimpiä. Siitä ei tosin olisi ollut rahallista hyötyä, mutta paperisulkeisten helpottaminen olisi itsessään ollut ihmisarvoa kunnioittava toimenpide.

Maailma paremmaksi syömällä

maanantai, tammikuu 26, 2009 17:47 | Kategoria(t): politiikka, ruoka | 2 kommenttia

Syöminen on meille kaikille tärkeä asia, koska syömättä ei elä. Monille syöminen on myös osa työstä enkä tarkoita tällä pelkästään ruokajournalisteja ja muita ammattigurmaaneja. Esimerkiksi Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt syö tänään Brysselissä kaksi aamiaista ja kaksi päivällistä antaen siinä sivussa arvokkaan panoksensa maailman polttavien ongelmien ratkaisemiselle.

Maailmaa siis parannetaan syömällä. Pitäisiköhän ministereille kytkeä tippaletku, jolla soppaa suollettaisiin suoraan suoneen? Siten ehkä ongelmat ratkeaisivat ennen kuin ne ehtivät muodostua niin pahoiksi, että haittaavat kansalaisten elämää.

Aluepuolustus ja NATO-optio

perjantai, tammikuu 23, 2009 22:39 | Kategoria(t): suomi | 2 kommenttia
Avainsanat: ,

Turvallisuuspoliittinen selonteko ei tuo mukanaan mitään uutta: hallitus vannoo aluepuolustuksen ja NATO-option nimiin.

Selonteko on puolustuksen kannalta ylläpitävä ja säilyttävä. Säilytämme nykyisen puolustuskykymme: eli emme tee sellaisia päätöksiä, joilla suorituskykyä laskettaisiin tai tehtäisiin merkittäviä joukko-osastojen lakkautuksia tai koskettaisiin reservin kokoon.

Tuota lukiessa tulee mieleen vanha iskelmänrenkutus: “Koskaan et muuttua saa”! Suomi aiotaan edelleen pitää puolustuskykyisenä varautumalla toisen maailmansodan aikaisiin uhkakuviin toisen maailmansodan aikaisilla taistelukeinoilla. Ehkä kannattaisi pikkuhiljaa siirtyä 2000-luvulle.

Ja se NATO-optio kannattaisi myös joskus ottaa käyttöön. Esimerkiksi viisi vuotta sitten.

Ei muistella pahalla

torstai, tammikuu 15, 2009 12:38 | Kategoria(t): historia, ruotsi, suomi | Jätä kommentti

Presidentti Halonen, puhemies Niinistö ja pääministeri Vanhanen ovat Tukholmassa juhlimassa sitä, että avioerosta Ruotsin kanssa on tullut kuluneeksi 200 vuotta. Ruotsille Haminan rauha oli suuri katastrofi, mutta Suomelle sen sijaan historiallinen onnenpotku. Suomen valtio rakennettiin autonomian aikana ja silloin tapahtui myös kansallinen herääminen. Jos Suomi olisi jäänyt osaksi Ruotsia, olisimme nyt itäinen periferia ja puhuisimme kaikki todennäköisesti ruotsia.

Vasta lukiessani Carl Bilditn blogipostitukseen lisättyjä kommentteja ymmärrän täydellisesti, miten suuri onnenpotku tuo 200 vuoden takainen oli. Lainaan tähän muutaman niistä.

Dags att vi blir ett land igen ;)

Niklas

Ei koskaan! Ei missään tapauksessa! Ei edes yli kuolleen ruumiini!

En stor del av svenska Finland behåller ju ryssarna fortfarande. Kanske dags att vi får tillbaka vårt gamla svenska landområde sedan slutet av 1200-talet fram till Ladogasjön.

Många tycker ju det är fel att landområden skall kunna erövras och gränser skall kunna bestämmas med vapenövermakt!

Bockgaard

Sopii tulla yrittämään takaisinvaltausta. Osataan täällä tarvittaessa länsirajallekin rautaa panna.

Trevligt med ett gemensamt jippo för våra två länder, finländare och svenskar är i pricip ett och samma folk och med väldigt liknande traditioner som grundats i vår gemensamma historia. Den enda gången stridsyxan grävs fram mellan nationerna är när det vankas hockey eller finnkamp :-)

Alnabone

[Sic]! Vai vielä samaa kansaa? Taitaa olla aivan hyvä, että Tarja, Sauli ja Matti matkustivat Tukholmaan varmistamaan, että Ruotsi pysyy Suomesta vähintään yhtä kaukana kuin nyt on.

Keräilyerä

torstai, tammikuu 15, 2009 11:58 | Kategoria(t): henkilökohtainen | Jätä kommentti
Avainsanat:

Kävin tänään lähikaupassa ostoksilla. Se ei ollut alunperin tarkoituksena, sillä eilen raahasin ostarilta noin 20 kiloa kaikkea tarpeellista, millä oli tarkoitus pärjätä ensi viikkoon. Alepasta piti kuitenkin mennä hakemaan keräilyerä eli kaikkea sitä, mitä eilen unohdin ostaa.

Kaikkein kriittisin tilanne oli kahvisuodatinpapereissa, joilla olisin hyvässä tapauksessa pärjännyt ehkä huomiseen. Se onkin juuri sellainen tuote, mikä ei helposti muistu mieleen viikoittaisen kaupassakäynnin yhteydessä, koska 200 pussin pakkaus riittää muutamaksi kuukaudeksi. Yhtä ja toista muutakin tarpeellista eilen unohdin; kassi painoi kotiin kävellessäni yllättävän paljon ja maksettavaakin kertyi (pullohyvitystä huomioimatta) seitsemän euroa ja prosentit päälle.

Yksi tuote kannatti kyllä raahata eilen ostarilta. Kahdeksankiloinen olutlaatikko maksoi S-Marketissa 17 euroa ja rapiat. Se samainen laatikko samaa olutta olisi niinikään HOK-Elannolle kuuluvassa Alepassa maksanut 22 euroa ja risat. Tienasin siten raadannallanni viisi euroa. Kun vaivalloinen kävelyni ostarilta kotiin kesti 20 minuuttia, oli tuntipalkkani kuormajuhdan työstä 15 euroa. Ei se tämän päivän työmarkkinoilla liene kaksinenkaan palkka, mutta kelpaa kyllä, jos parempaa ei saa.

Nyt pitäisi kotona olla kaikkea tarpeellista sen verran, että ennen ensi viikolle suunniteltua asiointi- ja kauppareissua ei tarvitse mistään murehtia. Ensi viikolla pyrinkin sitten välttämään keräilyeriä.

Tupakkaa Virosta

keskiviikko, tammikuu 14, 2009 20:40 | Kategoria(t): eu, tallinna, tupakka, viro | 1 kommentti
Avainsanat:

Yksi suosituimmista guuglaustermeistä, millä tähän blogiin on pitkällä aikavälillä satuttu, on erilaiset sanayhdistelmät, joilla tahdotaan tietää tupakan hintaa Virossa ja erityisesti Tallinnassa. Olen monta kertaa ajatellut kirjoittaa jotain tuoretta siitä asiasta, mutta se on tähän saakka jäänyt, kun on ollut mielestäni tärkeämpääkin kirjoitettavaa ja paras tapa saada hinnoista selvää on mennä itse katsomaan. Kun nyt kuitenkin viikko sitten satuin tuomaan kotiin tupakkaa Tallinnasta, ajattelin, että voisin tulla kysynnälle vastaan ja kertoa tuoreita hintatietoja tammikuussa 2009.

Tallinnassa myytävän punaisen norttiaskin tämänvuotinen veromerkki ilmoittaa askin myyntihinnaksi 45 Viron kruunua. Tällä hinnalla norttia myös Tallinnan keskikaupungilla ja useissa suomalaisten suosimissa kaupoissa laitakaupungillakin myydään. Tallinkin laivojen myymälöissä on kartongin hinta 449,90 kruunua. Muualla Virossa en ole nähnyt norttia myynnissä, mutta ehkä sitä voisi jossain Pärnussa, Tartussa tai Kuressaaressa hyvinkin olla.

Euroopan Keskuspankin virallisen ja vakaan kurssin mukaan yksi euro on 15.6466 kruunua eli norttiaskin hinta olisi mekaanisesti laskien 2,88 euroa. Se on sitten toinen asia, että käteistä vaihtaessa eikä kortillakaan maksaessa kruunuja ei käytännössä saa tuolla kurssilla. Jokainen tietää itse, missä ja millä tavalla valuuttansa vaihtaa. Voin kertoa vihjeenä, että sitä ei kannata tehdä Länsiterminaalin valuuttavaihtopisteessä eikä myöskään Tallinnan satamaterminaaleissa.

En ole aivan varma, onko Virossa tämän vuoden alussa voimaan astunut korotettu tupakkavero EU:n minimitasolla. Yritän ottaa sitä selvää. Jos asia sattuisi näin olemaan, olisivat tupakan tuontirajoitukset Viron EU:hun liittymissopimuksen mukaan päättyneet. Joka tapauksessa nykyisellä verotasolla Viro on lähellä EU-minimiä.

Suomen tulli väittää yhä nettisivuillaan (pdf), että rajoitukset olisivat voimassa tämän vuoden loppuun, mutta se ei välttämättä pidä paikkaansa. Tuskin publikaanit vielä ovat ehtineet laskea, onko Viro täyttänyt minimitason vuotta aikaisemmin kuin siirtymäaika antaisi mahdollisuuden. Liittymissopimuksessa sanotaan nimeomaan, että tuontirajoituksia saa soveltaa siihen saakka, kun minimitaso on saavutettu ja tämän on tapahduttava viimeistään 31.12.2009. Ei siis niin, että Suomi voisi rajoittaa tuontia tämän vuoden loppuun saakka siinä tapauksessa, että Viron tupakkavero on EU:n minimitasolla ennen siirtymäajan umpeutumista.

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa. | Teeman Pool on tehnyt Borja Fernandez.
Artikkelit ja kommenttia feeds.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.