Rööperissä nimbataan

torstai, huhtikuu 30, 2009 6:04 | Kategoria(t): helsinki | 2 kommenttia

NIMB eli not in my back yard nostaa päätään Punavuoressa. Rööperiläisillä ei ole mitään pakolaisten vastaanottokeskuksen perustamista vastaan kunhan sitä vaan ei perusteta Rööperiin. Punavuorelaisten mielestä vastaanottokeskus sopisi paremmin Kontulaan.

Kontulalaisena en sorru vastanimbbaamiseen. Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että pakolaisia otettaisiin vastaan Kontulassa. Rööperiläisten ehdotuksessa arveluttaa kuitenkin se, että heidän mukaansa pakolaiset pitäisi sijoittaa purettavaksi aiottuun entiseen vanhustentaloon. Eli pakolaiset asukoot purkutuomion saaneessa hökkelissä, jossa vanhustenkaan ei enää kelpaa elää! Pääasia että pysyvät kaukana Rööperistä.

Sosiaalilautakunnan jäsen Vesa Hack kertoo blogissaan punavuorelaisten kaoottisesta asukasillasta ja käsittelee sen vastapainoksi kysymystä asiallisesti.

Kirjavisailua

keskiviikko, huhtikuu 29, 2009 3:06 | Kategoria(t): kirjallisuus | Jätä kommentti

Sain Naamarikirjassa haasteen tehdä kirjavisaileva muistiinpano. Naamarikirjassa sen myös julkaisin, mutta kun se mielestäni yhtä hyvin ellei paremminkin sopii tänne blogiin, käytin kopiokonetta ja panen sen myös täällä näkyviin. Arvauksia sekä yksitelleen että kaikkiin kymmeneen teokseen nipussa voi vapaasti jättää tähän kommenttina. Ja tämän voi tehdä jokainen halukas blogissaan, jos tuntee siihen kutsumusta.

Ensin: Valitse kirjahyllystäsi sattumanvaraisesti kymmenen kirjaa!
Sitten: Kirjoita kaikkien kirjojen ensimmäiset rivit.
Sitten: Merkitse ihmisiä.
Sitten: Viivaa yli ne kirjojen aloitukset, joista joku tietää kirjailijan ja kirjan nimen.

1.
Xxxx:n äiti, Xxxxx Xxxxxx, pidätettiin Bostonissa vuonna 1942, koska hän oli puukottanut muuatta miestä eräässä elokuvateatterissa. Tämä tapahtui vähän sen jälkeen kun japanilaiset olivat pommittaneet Pearl Harboria, ja ihmiset suvaitsivat sotilaita, koska äkkiä vähän jokapahinen oli sotilas, mutta Xxxxx Xxxxxx inhosi periaatteessa miehiä yleensä ja sotilaita erityisesti.

2.
Rouva Xxxxxx oli saanut kevättalvella postia pikkukaupungista, missä hän oli asunut toistakymmentä vuotta elämästään. Virallisia, kaupunginjohtajan allekirjoittamia kirjeitä oli tullut parin, kolmen viikon väliajoin. Hän ei ollut vastannut yhteenkään. Sitten puhelin oli alkanut soida. Hänellä ei ollut aikaa edes kuunnella, joka kerran hän oli ollut lähdössä jonnekin, taksi oli ollut odottamassa kadulla.

3.
Kuulkaa, kuinka kirkon kellot
kaikuu kautta maiden merten:
pou pau, pou pau!

4.
Muu koveta, elämä, sydän säästä,
häkit ajatusteni pimeneväin
sinä avaa, linnut lentoon päästä,
- vedenpaisumus on, hukun muuten näin.

5.
Järgnev valik Eesti sise- ja välispoliitilist olukorda käsitlevaid kirjutisi pärineb aastatest 1995-1999. Enamik neist on varem ilmunud eestikeelsetes perioodilistes väljaannetes Eesti Päevaleht, Rahva Hääl, Sõnumileht, Äripäev, Sirp, Kultuurileht, Looming. Olen neid pisut kohendanud ning lühendanud, mõned ka kokku liitnud, kuid vältinud tagantjärele targa parandusi. Sestap on tihtipeale mõttekas heita pilk loo lõpus seisvale kirjutamise kuupäevale. Kahjuks ei ole ma suutnud kaotada paljusid kordamisi, mis säärastes enam-vähem regulaarselt avaldatud seisukohavõttudes ning lühikommentaarides on vältimatud.

6.
Alussa jumala loi taivaan ja maan.
Siitä alkoi ihmisen
luomistyö:
alussa hän loi Jumalan joka loi
taivaan ja maan.

7.
1. jaanuar. Uue aasta võtsin vastu oma kodus. Pärast lauas istumist sõitsime tagasi Rätsepa tallu. Oli ilus aastavahetuse öö. Tähistaevas kahaneva kuuga laotus üle uinuva ja orjaunes vaevleva Eestimaa. Kõiki õigeid eestlasi hoiavad üleval vaid öösel unenäod ja ilmsi unistused ning lootused sel aastal saabuvatesse parematesse päevadesse.

8.
Alustasin xxxxxxxxxxxxxx sündmusi kajastava mahuka dokumentide kogu korrastamist, Eesti Televisiooni ja Noorte Hääle toimetusse saabunud sadade kirjade lugemist, video- ja filmilintide läbivaatamist 1995. aasta sügisel.

9.
Oli helteinen heinäkuun iltapäivä. Xxxxx Xxxxx matkusti vaimoineen ja lapsineen vaimon entiseen kotiin kesää viettämään. He olivat kulkeneet junassa viime yön ja hevosmatkan päivällä, ja heillä oli jokin tunti maamatkaa vielä.

10.
Suur aeg nõuab suuri inimesi. On olemas tagasihoidlikke tunnustamata kangelasi, ilma Napoleoni kuulsuse ja käekäiguta. Kuid nende kangelaste iseloomu lähem vaatlus jätaks varju isegi Makedoonia Aleksandri kuulsuse. Meie päevil võib Praha tänavail kohata kehvasti riides meest, kes ei aima isegi, mida ta õieti tähendab meie uue suure ajastu ajaloos.

Eurovaalikoneen kertomaa

tiistai, huhtikuu 28, 2009 7:57 | Kategoria(t): eu, politiikka, vaalit | Jätä kommentti
Avainsanat: ,

Löysin (via Gerd) varsin veikeän yleiseurooppalaisen vaalikoneen, jonka kysymykset todella ovat europarlamentin vaaleja ajatellen asialliset. Kahta maakohtaista kysymystä lukuunottamatta kaikista maista peräisin olevilta vastaajilta kysytään samoja asioita.

Tällaiseksi masina arvioi yhteensopivuuteni Suomen puolueiden kanssa:

Sain myös tietää sopivuuden kaikkien Euroopan 294 puolueen kanssa. Listan pituuden takia latasin sen erillisenä sivuna serveriini. Eurooppalaista mielenlaatuani kuvannee seikka, että tässä listassa parhaiten sijoittuva suomalainen puolue on vasta sijalla 51.

Kun tässä vertailussa eivät näy ne kaksi maakohtaista kysymystä, on suomalaispuolueiden keskinäinen järjestys SDP, Vihreät, Kokoomus. Kokoomuksen nosti kansallisella listalla ykköseksi luultavasti NATO-myönteisyyteni, mahdollisesti myös maataloustukien vastainen kantani.

Ei kiitos mediamaksulle

perjantai, huhtikuu 24, 2009 5:18 | Kategoria(t): media, yle | 1 kommentti

Kansanedustaja Mika Lintilän johtama työryhmä ehdottaa tv-maksun korvaamista suuruusluokkaa 175 €/v mediamaksulla, joka kaikkien kotitalouksien olisi maksettava siitä riippumatta, onko taloudessa televisio vai ei. Maksulla rahoitettaisiin YLE:n toimintaa. Työryhmä perustelee ehdotustaan väittämällä, että “Ylen julkinen palvelu tavoittaa käytännössä kaikki suomalaiset, ja että palveluita tuotetaan tv:n lisäksi radioon, verkkoon ja mobiililaitteilla vastaanotettavaksi“.

Minulla ei ole televisiota. Vaihdoin syntymäpäivälahjaksi saamani digisovittimen pölynimuriin, jota sentään olen muutaman kerran käyttänytkin. En kuuntele lainkaan YLE:n radiolähetyksiä sen paremmin netistä kuin radioaalloillakaan. Radiotarpeeni tyydyttävät Raadio Kuku ja Vikerraadio. Molemmat kuuluvat netissä, Vikerraadiota voin lisäksi halutessani kuunnella radion FM-taajuudella 104,1 MHz.

Katson tosin joitakin yksittäisiä YLE:n ohjelmia YLE Areenasta, mutta ainoastaan siitä syystä, että ne ovat siellä maksuttomasti nähtävissä. Voisin niistä mainiosti luopuakin. Jostain yksittäisestä ohjelmasta olisin ehkä halukas maksamaan pienen kertamaksun, jos sellainen mahdollisuus olisi. TV-maksua en vähäisen katsomisen takia pidä tarpeellisena maksaa ja jos YLE ryhtyy sitä pyytämään, saa mielihyvin pitää ohjelmansa.

On perin outoa perustella yleistä mediamaksua sillä, että YLE:n ohjelmia on Internetissä. On siellä mm minun blogikirjoituksianikin, mutta en voi vaatia, että niiden lukemisesta maksavat kaikki, joilla on siihen mahdollisuus. Jos nämä tekstini olisivat kaupallisesti kysyttyjä, voisin tehdä blogini maksullisiksi ja luottaa markkinoihin. Samoin voi tehdä YLE, mutta on ylimielistä väittää, että ohjelmia katsovat kaikki, joilla on siihen mahdollisuus ja vaatia sillä perusteella kaikkia maksamaan niistä.

Maksan nettiyhteydestäni 29,90 €/kk ja sillä rahalla on käytettävissäni koko Internetin sisältö oman valintani mukaan. Käytän myös joitakin maksullisia palveluita, mutta nekin valitsen itse. Mediamaksu pakottaisi minut maksamaan noin 15 €/kk lisää eli 50 % enemmän kuin nyt enkä saisi vastineeksi mitään, mitä jo nyt en saa. Mediamaksun joutuisivat muuten maksamaan nekin, jotka eivät käytä Internettiä eivätkä aiokaan ryhtyä käyttämään.

Valtiolla on tietystikin oikeus säätää kansalaisten maksettavaksi veroluonteisia maksuja. Valtion budjetin suurin rahoituslähde on tulovero, joka on progressiivinen. Tuloveroa maksetaan siis suhteutettuna maksukykyyn siten, että suurituloiset maksavat tuloistaan suuremman osan kuin pienituloiset. Kaikkein köyhimmät eivät maksa valtion tuloveroa lainkaan. Tasasuuruinen mediamaksu olisi siten äärimmäisen epäoikeudenmukainen ja ristiriidassa valtion yleisten verotusperusteiden kanssa.

Nykyisen kaltainen tv-maksu on elänyt aikansa päähän. Mitä sitten tilalle? Oikea tapa rahoittaa YLE:n ns julkinen palvelu on valtion budjetin kautta. Silloin YLE:n kulut olisivat samalla viivalla muiden valtion menojen kanssa eli ne rahoitettaisiin progressiivisella tuloverolla ja Eduskunta harkitsisi, kuinka paljon budjetista rahaa liikenee. Aluksi voisi olla kohtuullista osoittaa YLE:lle suurinpiirtein samansuuruinen osuus budjetista kuin nykyisen lupamaksun tuotto edellyttää.

Eduskunta on pätevä päättämään, edellyttääkö ns julkinen palvelu neljää tv-kanavaa vai pärjättäisiinkö vähemmälläkin. Nettijakelussa voisi sitten toteuttaa julkisen palvelun ylittävän tarjonnan suhteen jonkunlasita maksullisuuden periaatetta joko kanavapaketteina tai yksittäisen ohjelman katselumaksun tasolla. Ymmärrän kyllä, jos YLE:ssä ei haluta tätä tehdä. Silloin sen nimittäin täytyisi tehdä ohjelmia, joita ihmiset haluavat katsoa.

Lintilän työryhmän ehdotus on laillistettua ryöstöä, josta sitäpaitsi kärsisivät kaikkein eniten köyhimmät kansalaiset eli juuri ne, jotka vähiten mediapalveluita käyttävät. Yhtä hyvin voisi määrätä kaikkien maksettavaksi alkoholi- tai tupakkaveron keskimääräisen kulutuksen mukaan. Sitä perittäisiin sitten kaikilta riippumatta siitä, juovatko ja tupakoivatko vai eivät.

Ei kiitos mediamaksulle!

Pidä blogia WordPress.comissa. | Teeman Pool on tehnyt Borja Fernandez.
Artikkelit ja kommenttia feeds.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.