Korttipeliä

torstai, kesäkuu 14, 2007 18:04 | Kategoria(t): helsinki, liikenne, tietoyhteiskunta | Jätä kommentti
Avainsanat:

YLE julkaisee pikku-uutisen HKL:n ja YTV:n selvityksestä, jonka mukaan liki puolet matkakorttia käyttävistä joukkoliikenteen matkustajista olisi kiinnostunut lataamaan kortille matka-aikaa verkkopankin kautta:

Tällöin aktivoitu matka-aika voitaisiin siirtää myöhemmin kortille palvelu- tai
latauspisteessä.

Miksi ihmeessä? Miksi systeemiä ei alunperin toteutettu integroituna, jolloin latauksen aktivointia ei tarvittaisi? Tämä tietysti edellyttäisi, että mm. kortinlukijat olisivat verkon kautta yhteydessä matkakorttien saldotietokantaan. Tämä olisi kyllä ollut toteutettavissa, onhan esimerkiksi kaikissa busseissa ja raitiovaunuissa jo vanhastaan ”langaton yhteys” liikenteenohjauskeskuksiin.

Toinen urputtamisen aiheeni on se, että minä ylipäänsä tarvitsen erillistä sinistä lätkää joukkoliikenteessä matkustamista varten. Vähänkö noita kortteja nykyihmisellä on lompakossaan? Tämänkin toiminnon olisi voinut lisätä sähköiseen henkilökorttiin. Siinä on potentiaaliinsa nähden liian vähän käyttömahdollisuuksia. Sitä mukaa kun ne lisääntyvät, kasvaa myös kansalaisten intressi hankkia itselleen henkilökortti.

Tietoyhteiskuntaa on tähän saakka rakennettu Suomessa siten, että jokainen sählää omalla tahollaan. Niinpä täällä onkin paljon rinnakkaisia ja osittain päällekkäisiäkin järjestelmiä. Esimerkiksi Tallinnassa on jo pitkään voinut matkustaa joukkoliikennevälineissä virallisella henkilökortilla, jolla muuten myös voi halutessaan äänestää vaaleissa. Sillä voi myös kirjautua verkkopankkiin esimerkiksi maksaakseen katetta joukkoliikennettä varten. Eikä sitä katetta tarvitse erikseen käydä jossain aktivoimassa, matkaraha on käytettävissä heti kun se on maksettu nettipankissa.

Tuossa edellämainitussa HKL:n ja YTV:n selvityksessä taivastellaan, että vain 5 prosenttia matkakorttilatauksista tehdään lippuautomaateissa. Ilmeisesti siis 95 % maksetaan kioskeissa. Kuitenkin selvityksen mukaan matkustajat olisivat kiinnostuneita asioimaan muualla kuin kioskeissa.

Tietoyhteiskunnan rakentamisen suurin este on se, että kokonaisuutta ymmärtää Suomessa suhteellisen pieni joukko. Heillä ei kuitenkaan ole päätösvaltaa. Päättäjät puolestaan ymmärtävät varsin vähän, jos ollenkaan.

Pitäisikö ymmärryksen ja päätösvallan epäsuhdalle tehdä jotain?

Mainokset

Jätä kommentti »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: