DX-kuuntelusta nykyradioon ja podcasteihin

maanantai, syyskuu 10, 2007 8:32 | Kategoria(t): media, nostalgia, podcast | 6 kommenttia
Avainsanat:

Tuli oikein nostalginen mieliala lukiessani Kallen postitusta radionkuuntelusta ennen muinoin. Kallen käyttämä Grundig Satellit on minulle hyvinkin tuttu vastaanotin, vaikka sellaista ei enää olekaan hallussani. Jäljellä olevat DX-käyttöön soveltuvat radiot keräävät kaikki sopivasti pölyä ikkunan alla, joten ne saa helposti kerralla yhteen kuvaan.

Kallenkin mainitsemia latvialaisia Selenoita minulla on peräti kaksi. Vanhempi niistä on kulkenut mukanani lähes 30 vuotta ja asunut siis minun laillani Helsingin lisäksi Tukholman liepeillä ja vuoden Kuopiossakin. Niiden edessä on venäläinen Rossia 203-1, jonka ostin Tallinnassa halvalla aikana, jolloin Viro oli jo palauttanut itsenäisyytensä, mutta virallisena valuuttana oli vielä rupla. Sillä sai itätavaraa edullisesti, lännestä tuodusta piti maksaa kovalla valuutalla.

DX-vastaanottimien yläpuolella ikkunalaudalla on hieman modernimpi Luxor-radionauhuri, josta juuri nytkin kuuluu Vikerraadion aamulähetys. Vikeriä, samoin kuin Klassikaraadiota kuuntelen itse värkkäämäni parvekkeella olevan antennin avulla FM-taajuuksilta 104,1 ja 106,6 MHz. Vikerraadion lähetys kuuluu kotonani yleensä taustalla, jos en satu kuuntelemaan netin kautta KUKU-raadion suoraa lähetystä tai jotain jäljempänä mainituista ohjelmista.

1970- ja 1980-luvulla Suomessa oli kaksi merkittävää mediataloa, YLE ja Hesari. Kumpikin harjoitti (ja harjoittaa vielä tänäänkin) niin ankaraa itsesensuuria, että maailman tapahtumista ei olisi saanut totuudenmukaista kuvaa ilman ulkomaisia radioasemia. Onneksi nykyaikana on Internet, jonka avulla uutislähteensä voi valita vielä laajemmastakin valikoimasta. Vasta viimeisten 10 vuoden aikana olen todella oppinut ymmärtämään, mikä ero on toimitusten suodattamalla tiedolla ja suoraan lähteistä saadulla.

Vaikka tarvittaessa pystyisin edelleenkin hankkimaan tietoa maailman tapahtumista kuuntelemalla rätiseviä ja kohisevia radiolähetyksiä keski- ja lyhytalloilla, ei sitä enää sentään tarvitse tehdä muuten kuin vanhoja aikoja muistellessa. Radiolähetysten suhteen ei enää edes välttämättä tarvitse välittää lähetysaikatauluista, kun koko maailman tarjonta on podcastina kuunneltavissa itselle sopivaan aikaan. Lisäksi audio- ja jopa videopodcasteja voi tehdä nykyisin kuka tahansa täysin ilmaiseksi. Olen itsekin ottanut sillä alalla ensimmäiset askelet.

Jostain syystä vakituisesti seuraamani radio-ohjelmat keskittyvät launtai- ja sunnuntaipäiviin. Pyrin mahdollisuuksien mukaan kuuntelemaan ne suorana, mutta jos se ei onnistu, löytyvät ne paremmalla ajalla netistä. Tässä esittämäni vihjeet ovat aikajärjestyksessä sen mukaan, milloin ne ovat kuunneltavissa ohjelmavirrassa. Linkit panen ohjelma-arkistoon. Valitettavasti kaikkia niistä ei voi tilata podcastina.

Vikerraadion Rahva teenrid on viikon uutistaustoja valottava tunnin kestävä keskustelu. Siinä kolme eri medioissa työskentelevää journalistia keskustelee vaihtuvissa kokoonpanoissa viikon oleellisimmista tapahtumista. Esille tulee lähes poikkeuksetta tietoa, joka ei mene painoon tai eetteriin. Keskustelua johtavat vuoroviikoin Aarne Rannamäe ja Lauri Hussar.

Heti Rahva teenrite jälkeen menee eetteriin KUKU-raadion Keskpäevatund, jonka idea on sama. Peruskolmikkoon kuuluvat lähetystä juontava Eesti Ekspressin päätoimittaja Priit Hõbemägi, Ekspress Grupp -mediakonsernin pääomistaja Hans H Luik ja tarttolainen liikemies Rein Kilk. Tarvittaessa heitä tuuraa mielenkiintoinen joukko journalisteja, usein myös aktiivipoliitikkoja. Priit käynnisti juontajaksi tullessaan Keskpäevatunnin blogin, johon suoran lähetyksen aikana lisättyjä kuuntelijoiden kommentteja käsitellään säännöllisesti myös lähetyksessä.

Keelekõrv kuuluu ehdottomasti viikonloppuuni. Se on Vikerraadion lähetys, mutta on kuultavissa myös Klassikaraadiossa. Nimensä mukaisesti Keelekõrv on pakollista kuunneltavaa kaikille, jotka ovat vähänkin pinnallista syvällisemmin kiinnostuneet vironkielen ja kulttuurin ajankohtaisista kysymyksistä. Monivuotisen legendaarisen toimittajan Mari Tarandin siirryttyä eläkkeelle lähetystä toimittaa Maris Johannes.

Yhtä pakollinen on IT-kysymyksistä ja e-yhteiskunnasta kiinnostuneille KUKU-raadiossa kuultava Tehnokratt. Sitä tekevät Peeter Marvet ja Henrik Roonemaa. Tämän lähetyksen kuuntelemista en suosittele Suomen byrokraateille. Vaikka kielimuuri olisi ylitettävissä, menisi sisältö korkealta yli hilseen. Sitä pelkoa ei ole, että täkäläisessä byrokratiassa sovellettaisiin tietotekniikkaa innovatiivisesti. Olen muuten takavuosina muutamaan otteeseen itsekin vieraillut lähetyksessä.

Vikerraadion pitkäaikaisin vielä jatkuva ohjelma on viisasten kerhoa muistuttava Mnemoturniir, johon minäkin olen silloin tällöin lähettänyt kysymyksiä, joskin laiskahkosti. Lähetyksen entisten juontajien joukossa on mm. välillä pääministerinäkin ollut nykyinen EU:n komission varapuheenjohtaja Siim Kallas. Mnemoa juontaa nykyisin jo usean vuoden ajan Mart Ummelas, jonka mediakommentin luen vähintään blogista, jos en satu kuulemaan sitä maanataisesta Uudis + -nimisestä arkipäivinä eetterissä olevasta keskipäiväohjelmasta.

Internet on nykyaikana sekä lyömätön että korvaamaton tietokanava, mutta radiokaan ei ole täysin vailla merkitystä. Painettuja lehtiä en ole lukenut säännöllisesti vuosiin, mutta jotain elämästäni ehkä puuttuisi, jos ei olisi radiota. Elämä ilman televisiota on parempi kuin telkkarin kanssa, minkä sanon kokeiltuani vuosikausia molempia. Perinteisestä mediasta radio on ainoana säilyttänyt asemansa todennäköisesti siksi, että on uudistunut ajan myötä.

Mainokset

6 kommenttia »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

  1. Jäi mainitsematta, että minullakin oli 1980-luvulla muutaman vuoden ajan käytössä Selena. Suomen sähkötarkastuslaitos ei ilmeisesti hyväksynyt Selenan verkkopuolta, sillä verkkojohdon liitin oli maahantuojan puolesta tukittu . Radion mukana tuli verkkojohdon sijaan verkkolaite, joka kytkettiin erilliseen liittimeen.

    En kuitenkaan tarkoittanut Selenaa puhuessani neuvostolatvialaisesta vastaanottimesta. Selenaa tehtiin Minskissä, Valko-Venäjällä, ja vain vientiin, sillä siinä oli 19 metrin aaltoalue, joka Neuvostoliiton kotimarkkinoille tehdyistä radioista puuttui. Myöskään 13 ja 16 metrin alueita ei neukkuradioissa ollut, sillä niitä, samoin kuin 19 metrin aluetta, oli vaikea häiritä.

    Kansan Uutisten Moskovan toimipisteessä ei ollut Selenaa, vaan muistaakseni joku Riian raditehtaan VEF-mallistosta. Todennäköisesti ei kuitenkaan tämä vientimalli VEF 206, vaan ehkä saman radion kotimaanmalli VEF 202, josta edellä mainitut kolme aaltoaluetta puuttuivat.

  2. Muistan tuon verkkolaitejupakan. Ensimmäinen Selenani oli sellainen, jossa oli alkuperäinen verkkojohto. Ostin sen ennen kuin Sähkötarkastuslaitos ehti sen kieltämään. DX-Palvelun edeltäjä SDXL:n tarvikepalvelu veti sen sitten pois markkinoilta. En tiedä oliko se todella vaarallinen, mutta epäkäytännöllinen toki: johdon liitin oli hutera eli se tuppasi pätkimään. Tuo ensimmäinen toosa on toivottavasti radioiden taivaassa.

    Näistä kahdesta vanhempi on mallia B 212. Siinä johtoliitäntä on juotettu umpeen ja olen käyttänyt sitä vain paristoilla. 19 metrin alue on olemassa ja kuriositeettina SW 5, joka ulottuu 80 metristä 180:een eli keskiaaltoalueen alkuun. En muista, että olisin koskaan kuullut sillä mitään tropiikkibandeillä, tosin antennillakin lienee osuutta asiaan.

    Uudempi Selena on mallia B-217. Aaltoalueet ovat samat kuin vanhemmassa. Ulkoasultaan B-217 on krominvärinen etupuolelta. Takapuolella on aivan erilainen johtoliitäntä kuin aikaisemmissa (kaksi urospuolista piikkiä), mutta sen mukana ei koskaan tullut johtoa. Aikaisemmista tämä malli poikkeaa myös siltä osin, että sen teleskooppiantenni on säilynyt ehjänä tähän päivään. Vanhemmissa malleissa se romahti yleensä alle viikossa.

  3. Niin, jäi mainitsematta, että 1970-luvulla jotkut aloitteelliset DX-kuuntelijat keksivät tuoda Tallinnasta Selenan kotimaanmallia, jossa oli itäeurooppalainen FM-alue. Sillä kuulemma esimerkiksi Klassika kuului Helsingissä täysin häiriöttömästi. Muistaakseni oli vielä niin, että ainakin 19 m puuttui, mutta sen sijaan tropiikkibändit olivat melko hyvät. Itse en ole tuota mallia koskaan käyttänyt ja kysyessäni sitä 1991 postituksessa mainittua Rossiaa ostaessani minulle kerrottiin, että sitä ei ollut valmistettu moneen vuoteen. Näin sen muutamaa vuotta myöhemmin virolaisen ystäväni kotona, mutta siihen oli jo verstaalla tehty FM-alueen muutos, kun Virossa oli siirrytty länsimaisiin FM-taajuuksiin.

  4. Selenan kotimaanmallin nimi oli Okean. Sitä Suomessa tuttua Selenaa muistutti eniten Okean 209. Vuonna 1980 tuli tuotantoon Okean 214. Kummassakaan ei ole 19 metrin aluetta, sen sijaan on 75 m. Molemmissa tietysti neukku-FM.
    1980-luvun puolivälissä alettiin valmistaa uutta mallia, joka näytti tältä. Tuotekehittely jatkui, ja 1987 tuli markkinoille modernin näköinen Okean 222. Ostin tuon mallin Leningradista tavaratalosta, kun opiskelin Leningradin yliopistossa venäjää syksyllä 1989, mutta nappulat eivät suostuneet toimimaan kunnolla, joten vein toosan takaisin kauppaan. Toista kappaletta ei enää kaupasta löytynyt, joten sain ruplat takaisin.
    Venäjällä muuten FM tarkoittaa nimenomaan läntistä FM-aluetta, kun taas suomen ULA-lyhennettä vastaav venäläinen lyhenne UKV tarkoittaa nimenomaan itätaajuuksia. Kaikki kaupalliset asemat Venäjällä lähettävät nyt läntisellä FM-alueella, ja tuskinpa itätaajuuksia missään uusissa radioissa onkaan.
    Näitä radioita tehtiin siis Valko-Venäjällä, Minskin ja Grodnon kaupunkien tehtaissa, en tiedä tarkkaan missä tehtaassa mitäkin mallia.

  5. Minä kyllä muistan, että olisi väitetty niiden olevan Riiasta, mutta ehkä se oli ”urbaani neuvostolegenda”.

  6. […] asiassa kirjoitin jo pari vuotta sitten tähän liittyen silloisista lemmikkiohjelmistani, joista monia kuuntelen […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: