Valtuustokausien rajoittamisesta

lauantai, syyskuu 13, 2008 17:42 | Kategoria(t): politiikka, vaalit | Jätä kommentti
Avainsanat: ,

Päivi Punkka-Hänninen kysyy Hesarin kuntavaaliblogissa, pitäisikö peräkkäisiä valtuustokausia yhden valtuutetun osalta rajata esimerkiksi kahteen tai kolmeen. Tällä tavalla valtuustoihin saataisiin pakotettua verenvaihdosta. Punkka-Hänninen perustelee:

Tässä ajassa valtuutetun olisi saatava ajetuksi päätöksenteosta läpi ne asiat, joita oli tullut sinne ajamaan. Jos se ei määräajassa onnistu, sitten ei.

Siltä kannalta rajoitus kuullostaa perustellulta, että se todellakin pakottaisi vuosikymmeniä valtuustoissa istuneet määräajoin uudistautumaan. Toisaalta valtuustoissa on sellaisiakin valtuutettuja, jotka eivät suinkaan istu siellä pelkästään tuolinlämmittiminä ja nuorempien tulppana vaan tekevät jatkuvasti täysillä arvokasta työtä yhteiskunnan hyväksi. Niinpä kuullostaa huonolta säätää kaavamaisia rajoituksia, kun eivät valtuutetutkaan ole yhdestä puusta.

Punkka-Hänninen jatkaa:

En nyt viittaa edellä mainittuihin ihmisiin, mutta onko nykyjärjestelmässä pelkona, että vahvat, pitkään istuneet ryhmien johtohahmot sanelevat – jopa huomaamattaan – miten asiat hoidetaan? Eivätkä valtuuston märkäkorvat uskalla kyseenalaistaa kantoja, prioriteetteja tai toimintatapoja, jotka ovat olleet vallalla jo vuosikymmeniä.

Mietitäänpä, mitä tapahtuisi, jos kaudet rajattaisiin vaikkapa kolmeen eli 12 vuoden jälkeen pitäisi mennä neljäksi vuodeksi jäähylle. Tätä se käytännössä merkitsisi, sillä tässähän ei ole kyseessä porttikielto kunnallispolitiikkaan loppuelämäksi. Paitsi että se olisi perusoikeuksien kannalta kyseenalainen, olisi kohtuutonta kieltää nuorena 12 vuotta valtuustossa istunutta palaamasta sinne eläkeläisenä.

Ensi alkuun valtuustoihin ehkä tulisikin vaihtuvuutta, mutta aikaa myöten oltaisiin tilanteessa, jossa valtuustoryhmät koostuisivat lähes yksinomaan vanhoista konkareista, kun heitä alkaisi tulla takaisin neljän vuoden jäähyltä. Neljä sapattivuotta pitänyt kunnallispoliitikko olisi ehdokkaana etulyöntiasemassa ensikertalaiseen nähden. Nuori valtuutettu muodostuisi ennen pitkää uhanalaiseksi poliitikkolajiksi.

Täysin oma lukunsa ovat kansanedustajavaltuuteut. Kansanedustajalle on elintärkeää olla näkyvissä kaikissa mahdollisissa vaaleissa. Siksi heitä istuukin kunnanvaltuustojen lisäksi kaikissa mahdollisissa osuuskauppojen edustajistoissa ja hallintoneuvostoissa sekä säästöpankkien isännistöissä.

Jos valtuustosta jäähylle siirtyvä kansanedustaja sitten puuttuvan paikallisnäkyvyyden takia sattuisikin putoamaan Eduskunnasta, saattaisi kausien rajoittaminen paradoksaalisesti aiheuttaa vaihtuvuutta pikemminkin Eduskunnan kuin kunnanvaltuustojen koostumuksessa. Kun lakien säätämisen monopoli on kansanedustajilla, voimme olla varmoja, että valtuustokausia ei tulla rajoittamaan. Mutta aina kannattaa tällaisiakin asioita pohtia; jos ei muuten, niin aivovoimistelun takia.

Mainokset

Jätä kommentti »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: