Äänestäjän ajokortti

maanantai, syyskuu 29, 2008 16:35 | Kategoria(t): politiikka, vaalit | 13 kommenttia

Suomen hallituksessa ovat tällä hetkellä Kepu, Kokoomus, RKP ja Vihreät. Kun tiedän tämän, kuulun 25 % vähemmistöön. Kolme neljästä suomalaisesta nimittäin ei tiedä hallituspuolueita.

Vain neljäsosa pitää tärkeänä äänestämistä eurovaaleissa. Euroopan parlamenttiinkin joku kuitenkin valitaan, äänestitpä tai jätit äänestämättä. Nukkuvien puolue jättää ratkaisun naapureilleen, joihin minä ainakaan en niin paljoa luota. Euroopan parlamentilla on tosin harvinaisen vähän varsinaista päätösvaltaa, mutta kyllä sekin osaa huonoja direktiivejä edistää, jos sinne pääsee sopimatonta porukkaa.

Demareita eduskuntavaaleissa äänestäneet eivät osanneet tehdä eroa oikeiston ja vasemmiston välillä. Tätä en ihmettele, sillä demarien ja Kokoomuksen politiikassa on varsin vähän eroa silloin, kun molemmat ovat hallituksessa. Kun jompikumpi on oppositiossa, jäävät eroavaisuudet huulien tunnustuksen tasolle. Jako oikeistoon ja vasemmistoon onkin lähinnä historiallinen jäänne, jolla ei enää ole suurtakaan käytännön merkitystä.

Auton rattiin ei päästetä ketään, joka ei ole käynyt autokoulua ja suorittanut ajokoetta. Miksi sitten valtiolaivan ruoria pääsee pyörittämään jokainen 18 vuotta täyttänyt tiedoista ja taidoista riippumatta? Pitäiskö äänestämisen edellytyksenä olla ”äänestäjän ajokortti”? Huonoilla tiedoilla annettu ääni vaikuttaa kaikkien elämään.

Mainokset

13 kommenttia »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

  1. Olisi mielenkiintoista tietää millainen Eduskunta ja hallitus meillä olisi, jos äänioikeus olisi vain äänestäjien ajokortin suorittaneilla. Lieneekö se kovinkaan erilainen lopulta, kun ottaa huomioon vallan turmelevan vaikutuksen.

    Minusta jokaisissa vaaleissa tulee äänestää, vähintäänkin jo siksi, että sen jälkeen voi hyvällä omalla tunnolla valittaa (ja senhän me suomalaiset osaamme) seuraavan vaalikauden ajan.

  2. Puolueiden voimasuhteet eivät ehkä olisi kovin erilaiset, mutta valituiksi saattaisivat tulla hiukan eri ihmiset.

  3. Ennen vanhaan kouluissa oli oppiaine ”Kansalaistieto”. Onko enää? Eikö tämän juuri pitäisi olla se äänestysajokortti?

  4. Enpäs tiedä. Muistan hämärästi, että olisin joskus kansakoulun neljännellä luokalla sen nimistä ainetta opiskellut, mutta ei sieltä juurikaan tullut aineksia poliittisen järjestelmän jäsentämiseen. Mutta ei se oppiaineen nimi niin tärkeä olekaan: varmasti koululla on oma osuutensa tiedonjakajana. Niinkuin muuten on myös Internetillä, jopa sillä parjatulla YouTube’lla.

  5. Testasin just tämän talouden 18-vuotiailla (jotka eivät vielä eduskuntavaaleissa olleet äänioikeutettuja). Keskusta ja Kokoomus löytyivät heti, Vihreät vähän haparoiden ja RKP tsäkällä, kun toinen sälleistä sotki asiat. Hän nimittäin muisteli, että eikös niillä ahvenanmaalaisilla aina ole automaattisesti yksi edustaja hallituksessa, mikä tietysti on väärä luulo. Mutta siitä veljensä kekkas, että RKP on se neljäs hallituspuolue.

    Virallisessa testissä olisivat luiskahtaneet siihen 75% sakkiin, jokin melko niukasti.

  6. Ei se nyt tosiasiassa kovin huono päätelmä ollut, vaikkakaan ei liity Ahvenanmaahan. RKP nimittäin on ollut hallituksessa niin kauan yhtäjaksoisesti, etten edes muista, milloin viimeksi oli oppositiossa. Tuntuu, että sille puolueelle kelpaa mikä hallitusohjelma tahansa kunhan siellä on samma på svenska.

  7. Oikeiston ja vasemmiston välillä on eroa, varsinkin kun katselee puolueiden väkeä, sekä myöskin äänestäjiä. On hyvä, että käytännön politiikan erot ovat pieniä. Kaikki suuret puolueet tunnistavat siis sen, että kansalaisen ja talouden kannalta tärkeintä on hallinnon ennustettavuus. Kyllä ne erot sieltä löytyy ja kyllä se kokoomus hilaa maata eri suuntaan, kuin demarit.

  8. Ideologioiden tasolla voi olla eroa, mutta ne ideologiat eivät heijastu käytännön politiikkaan ja ovat joka tapauksessa peräisin toisenlaisista olosuhteista kuin ne, joissa nyt elämme. Demokratian kannalta ei ole hyvä asia, että äänestämällä ei voi vaikuttaa harjoitettavan politiikan sisältöön, kun se on varteenotettavimmilla puolueilla lähes sama.

  9. Larko,
    varsin samanlaiset jälkipuheet tässä huushollissa käytiin tuosta RKP:n hallitusroolista!

  10. Piti oikein tsekata: RKP on ollut yhtäjaksoisesti hallituksessa 30.11.1975 alkaen, jolloin nimitettiin Miettusen toinen hallitus. Sitä ennen oli 13.6.1975 – 30.11.1975 Liinamaan virkamieshallitus. Viimeinen poliittinen hallitus ilman RKP:tä on ollut Paasion toinen 23.2.1972 – 4.9.1972, joka oli demarien vähemmistöhallitus.

  11. […] ole meil siingi põhjust targema rahva teemal uhkeldada. Ise täheldasin eile, et Soome valimisealistest kõigest 25 % oskab praeguseid valitsuskoalitsiooni erakondi […]

  12. […] Perjantai, lokakuu 10, 2008 at 11:13 | In politiikka, usa, vaalit | Kirjoitin vähän aikaa sitten äänestäjän ajokortista: Auton rattiin ei päästetä ketään, joka ei ole käynyt autokoulua ja suorittanut ajokoetta. […]

  13. […] ilmeisesti äänestäjän ajokortin, jos sellainen olisi käytössä. Tutkimukseen osallistuneet vastasivat oikein keskimäärin 54 […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.

%d bloggers like this: