Suojattu: Satusetä

lauantai, huhtikuu 30, 2011 4:10 | Kategoria(t): kieli | Syötä salasanasi lukeaksesi kommentteja.
Avainsanat:

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:

Mainokset

Kieltenopetus on Suomen sisäinen asia

maanantai, joulukuu 20, 2010 14:20 | Kategoria(t): kieli, koulutus, ruotsi, venäjä | 2 kommenttia
Avainsanat:

Ruotsin media on seurannut varovaisella mielenkiinnolla Suomessa vellovaa pakkoruotsikeskustelua. Ruotsissa on kuitenkin tarkoin varottu ottamasta kantaa asiaan kuten oikein onkin. Ruotsinkielen asema Suomessa luonnollisesti kiinnostaa Ruotsia ja ruotsalaisia, mutta se on kuitenkin Suomen sisäinen asia.

Myös venäjänkielen asema Suomessa kiinnostaa Venäjää ja venäläisiä, mutta siellä ei ujostella ottamasta asiaan kantaa. On ennenkuulumatonta, että päämisiteri Kiviniemi edes keskustelee Putinin kanssa Suomen sisäisistä asioista. Se ei ole toki ennenkuulumatonta, mutta sitäkin asiattomampaa, että Venäjän diktaattori pääministeri katsoo asiakseen antaa Suomelle neuvoja.

Kieltenopetus Suomen kouluissa on Suomen sisäinen asia. Se ei kuulu Ruotsille eikä Venäjälle. Ruotsi tämän sentään ymmärtää ja tunnustaa.

Pakkoruotsi ja muut kielikääryleet

keskiviikko, joulukuu 1, 2010 5:05 | Kategoria(t): kieli, koulutus, ruotsi | 1 kommentti
Avainsanat:

Ihmettelin illalla, miksi Twitterissä esiintyy runsaasti visertelyä hashtagilla #pakkoruotsi. Selvisi, että Suomen televisiossa oli pakkoruotsista keskusteluohjelma ja se kirvoitti monenlaisia kommentteja myös Twitterissä. Sinänsä mielenkiintoista, että sosiaalinen media ammentaa puheenaiheita jostain niin vanhanaikaisesta lähteestä kuin yksisuuntainen televisio. Ihmettelyyni vastasi pilke silmäkulmassa @tommyrosenqvist:

@unclelarko Katsomme keskusteluohjelmia, jotta voisimme keskustella niistä sosiaalisessa mediassa.

Itse en juurikaan tällaisia keskusteluohjelmia viitsi seurata, kun ne parhaimmillaan ovat ikäviä ja pahimmillaan menevät kilpahuuteluksi. Aitoa keskustelua syntyy harvoin eikä kukaan tavallisesti esitä mitään uutta, mitä ei olisi jo moneen kertaan kuultu ja luettu. Minulle riitti vajaat 10 minuuttia todetakseni, että tämä ohjelma oli sieltä paremmasta päästä eli ikävä ja mitäänsanomaton. Hyvin kuvaavaa, että tällaista tarjontaa voi YLE Areenasta katsoa ulkomaillakin, kun taas mielenkiintoinen ohjelmasisältö on varsin tarkoin suodatettu vain Suomessa katsottavaksi. Ulkosuomalaisia suojellaan suomalaisen kulttuurin haitalliselta vaikutukselta.

Itse asiaan mennäkseni totean aluksi, että minulle on eduksi, että ruotsia osataan Ruotsin ulkopuolella mahdollisimman vähän. Mitä vähemmän sitä osataan sitä enemmän on kysyntää käännöstyölle ja sehän tietenkin lisää ansaintapotentiaaliani. Nyt on ainoastaan pääteltävä, onko tienestieni kannalta parempi vai huonompi, että ruotsinkielen opiskelu on Suomen kouluissa suomenkielisille oppilaille pakollista.

Koulussa on paljon erilaisia oppiaineita, joista osa on pakollisia, toiset taas valinnaisia tai suorastaan vapaaehtoisia. Äidinkieli ja matematiikka ovat tyypillisiä pakkoaineita, koska elämässä ei pärjää, jos ei osaa lukea, kirjoittaa tai laskea. Yhteiskuntaopin perustiedot ovat myös kaikille hyödyllisiä, mutta siitä jo voidaan keskustella, kuinka syvällisesti kaikkien on perehdyttävä historiaan. Humanistisesti suuntautuville oppilaille siitä on hyötyä, mutta matemaattis-luonnontieteellisen taipumuksen omaaville hyödyllisempiä ovat esimerkiksi kemia ja fysiikka.

Kieltenopetuksessa on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta luonnollisena tavoitteena mahdollisimman monipuolinen kielitaito. Yleissivistykseen kuuluvana pitäisin tilannetta, jossa jokainen lukion lopettava oppilas osaa äidinkielensä lisäksi tyydyttävästi vähintään kahta itselleen vierasta kieltä. Ja todellakin osaa käytännössä eikä pelkästään paperilla.

Todellista kielitaitoa ei voi omaksua pelkän kouluopetuksen varassa. Sen avulla voi kyllä oppia riittävästi pärjätäkseen kokeissa ja jopa ylioppilaskirjoituksissakin, mutta kielen todellinen hallitseminen edellyttää omatoimisuutta sekä kouluaikana että sen jälkeen. Tarvitaan motivaatiota, jota kielellisesti lahjakkailla oppilailla on luonnostaan. Toisten on haettava sitä jostain muualta, esimerkiksi työelämän konkreettisista tarpeista.

Lähes kaikilla on jonkunasteinen motivaatio oppia englantia, koska se ainakin vielä toistaiseksi on tietoyhteiskunnan kansainvälinen kieli. Netissä tulee ikävä, jos ei osaa englantia. Tulevaisuudessa englannin suhteellinen merkitys vähenee ja muiden kielten vastaavasti lisääntyy. Tämän päivän koululaisten lasten kannattaisi ehkä opetella kiinaa.

Jos käytännössä lähes kaikki valitsevat englannin ja ruotsin opiskeleminen on pakollista, ei kahteen itselleen vieraaseen kieleen tyytyvä suuri enemmistö sitten muita kieliä opiskelekaan. Silloin jää saavuttamatta yhteiskunnan kokonaisedun kannalta tärkeä monipuolisen kielitaidon tavoite. Kiina kiinaksi, mutta jo tänä päivänä on esimerkiksi ranskan, venäjän, saksan ja espanjan osaajista pulaa ja lähitulevaisuudessa heitä tarvitaan vielä enemmän.

Yleinen kielitaito monipuolistuisi, jos kielellisesti lahjakkaat oppilaat voisivat jättää esimerkiksi kemian ja fysiikan pänttäämisen vähemmälle ja sen sijaan opiskella useampia kieliä. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Kahteen kieleen tyytyvien pitäisi voida valita joku muukin yhdistelmä kuin englanti ja ruotsi.

Ruotsinkielen kannalta on ongelmallista juuri se, että suurella enemmistöllä ei synny kielen todellisen osaamisen edellyttämää motivaatiota omatoimiseen oppimiseen, kun sitä on pakko opiskella, vaikka haluaisi mieluummin oppia esimerkiksi ranskaa, venäjää tai saksaa. Tästä sitten seuraa se, että kaikilla koulun hyväksyttävästi lopettavilla on muodollinen pätevyys ruotsinkielen käyttöön, mutta valtava enemmistö ei todellisuudessa osaa sitä lainkaan. En ymmärrä, miten tämä nyt auttaa ruotsinkielen asemaa Suomessa ja Suomen pysymistä kaksikielisenä.

Todellisuudessa pakkoruotsilla ei ole mitään tekemistä kaksikielisyyden tai ruotsinkielen aseman kanssa. Ne säilyvät kyllä ruotsinkielisten itsensä sekä ruotsin oppimiseen motivoitujen voimin. Ruotsinkielisille on hyötyä siitä, jos saavat viranomaispalveluita äidinkielellään virkamiehiltä, jotka myös todellisuudessa osaavat ruotsia. Sen sijaan ruotsinkielisen palvelun vaatiminen vaikkapa pohjoiskarjalaisen kyläkaupan kassalla ei ole realistista riippumatta siitä, säilyykö kouluissa pakkoruotsi vai ei.

Minun tienesteihini pakkoruotsi ei taida juuri vaikuttaa, koska sen poistaminen ei ainakaan vähentäisi ruotsin osaamista Suomessa. Kannaltani lienee kuitenkin varminta säilyttää pakollisuus, koska valintamahdollisuuksien lisääminen saattaisi jopa parantaa ruotsinkielen osaamisen tasoa. Yleisen edun kannalta tilanne on tosin päinvastainen.

Se on sitten kokonaan toinen asia, kuinka kauan Suomi voi säilyttää ruotsinkielen nykyisen aseman, jos venäjänkielisten määrän kasvu ja ruotsinkielisten määrän väheneminen jatkuu lähivuosikymmeninä. Jossain vaiheessa voi tulla vastaan tilanne, jossa Euroopalle on vaikea selittää, miksi venäjällä ei ole Suomessa samaa asemaa kuin ruotsilla. Kolme virallista kieltä olisi jo liian sitkeä kielikääryle purtavaksi.

Suomi selväksi

maanantai, joulukuu 7, 2009 13:45 | Kategoria(t): kieli, koulutus | Jätä kommentti

Viime viikolla Paldiskissa käydessäni näin kirjan, jonka kantta katsoessani en heti tajunnut, oliko se suomen kielen oppikirja vai raittiusliikkeen propagandateos: Suomi selväksi. Näytti olevan oppikirja.

Vironkieltä nettiradiossa ja telkkarissa

perjantai, heinäkuu 17, 2009 14:05 | Kategoria(t): kieli | 5 kommenttia
Avainsanat:

Zepa kirjoitti vaikeuksistaan ymmärtää puhuttua vironkieltä, vaikka hänellä itsellään on kauan sitten opittu kieli ns. suussa. Vihjaisin kommenteissa, että tähän vaivaan löytyisi ehkä apua kuuntelemalla ja katselemalla vironkielisiä radio- ja tv-lähetyksiä, jotka ovat erinomaisesti saatavilla netissä. Kun en voinut panna linkkejä kommentiini, ajattelin tehdä niistä postituksen tänne. Ehkä joku muukin löytää ne tästä ja käyttää hyödykseen.

Itse asiassa kirjoitin jo pari vuotta sitten tähän liittyen silloisista lemmikkiohjelmistani, joista monia kuuntelen vieläkin. En kuitenkaan ryhdy tähän listaamaan yksittäisiä ohjelmia, en vanhoja enkä uusia suosikkeja. Viittaan vain kanaviiin, joista jokainen löytää varmasti itselleen mieleisen tarjonnan.

Julkisen palvelun puolelta mainitsen ensiksi Viron television, jonka arkistosivut ovat viime aikoina kovasti kehittyneet. Kehittämisen varaa niissä vielä on, mutta etsivä löytää suuren osan ohjelmatarjonnasta, kunhan tottuu käyttöliittymään. Ohjelmat ilmestyvät arkistoon päivän parin viiveellä, mutta ovat sen edestä suhteellisen kauan katsottavissa.

Julkiseen palveluun (Rahvusringhääling) liittyy myös mainio uutisportaali, jonka RSS-syötteen olen luonnollisesti tilannut aikoja sitten. Nykyisin viitsin yhä harvemmin katsoa illan uutislähetystä kokonaan vanhasta telkkarinrämästäni ja pian se ei ole mahdollistakaan, kun Virossakin lopetetaan analogiset TV-lähetykset. Sen sijaan uutisportaalissa on paljon yksittäisiin uutisiin liittyen videomateriaalia eli juuri uutislähetyksessä ollut (tai jopa sinne tulossa oleva) uutisjuttu. Uutisportaalia päivitetään jokseenkin reaaliajassa.

Suorana kuuntelen enimmäkseen Raadio Kukua, joka lähettää valtaosaltaan puheohjelmia. Edes yöllä ei sorruta liialliseen musiikkiin vaan päivän puheohjelmat lähetetään uusintana. Tässä linkki suoraan striimiin.

Rahvusringhäälingun kanavista kuuntelen Vikerraadiota ja Klassikaraadiota. Linkkaan suoraan sivuille josta löytyy striimin linkit niin Windows media- kuin Real Audio-muotoisina. Näitä kuuntelen kuitenkin nykyisin sangen harvoin reaaliajassa, koska kummankin ohjelmista koko ajan kasvava osa on podcastina tilattavissa. Niitä on sitten mukava kuunnella itselle sopivimpana aikana eikä tarvitse välittää muusta kuin itseäni kiinnostavasta.

Näistä pitäisi olla apua juuri puhekielen ymmärtämisen harjoittamiseen. Minulla ainakin on kotoinen ääniympäristö niin ”toiskielinen”, että joskus kaupassa tai kioskissa käydessäni oikein hätkähdän, että siellähän puhutaan suomea. 🙂

Lukihäiriö

lauantai, maaliskuu 14, 2009 13:28 | Kategoria(t): kieli | 6 kommenttia

Kaikkea se silmä tekee, kun ei tahdo välittää tekstiä aivoihin sellaisena kuin kirjoittaja on sen ymmärrettäväksi tarkoittanut. Kun tämän uutisotsikon Tanja Poutiaisen finaalinäkymistä luin, niin ihmettelin kovasti, että mitä ihmettä se suurjuopottelufinaali mahtaa sisällään pitää.

Siinä lajissa muuten pärjäisin Tanjaa paremmin. Suurpujottelussa taas en pärjäisi.

Hei me sammalletaan

sunnuntai, maaliskuu 1, 2009 6:54 | Kategoria(t): alkoholi, kieli | Jätä kommentti

Metsäntutkimuslaitoksessa on todettu, että rahkasammalesta voi tehdä pontikkaa. Fantastinen havainto! Haluan ehdottomasti valmistusohjeen.

Tämä muuten antaa uutta ulottuvuutta teonsanalle ”sammaltaa”.

Nollauutinen

maanantai, joulukuu 29, 2008 9:38 | Kategoria(t): kieli | Jätä kommentti

YLE kertoo, että sen ruotsinkielisen toimituksen tekemän nettikyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomenruotsalaisista on sitä mieltä, että suomalaisten kieliasenteet ovat surkeita. Mitkä ihmeen kieliasenteet? Ja mitä tarkkaan ottaen on kysytty?

Kysymyksien sanamuodolla vaikutetaan keskeisesti siihen, millaisia vastauksia saadaan. Siksi kysymykset usein asetetaan siten, että saadaan sellainen tulos, jota on lähdettykin hakemaan. Tässä tapauksesa arveluttaa erityisesti, että uutisoidaan asenteiden olevan huonoja vaivautumatta kertomaan, mitä sillä tarkoitetaan.

Jos kysymykset olisivat tiedossa, voisi edes siitä päätellä jotain. Näillä tiedoilla on todettava, että kyseessä on nollauutinen nollatutkimuksesta.

Syntetisoitua puhetta

tiistai, lokakuu 21, 2008 20:59 | Kategoria(t): internet, kieli | 2 kommenttia
Avainsanat:

Kokeilin Maalaisen vihjaamaa puhesyntetisaattoria, jossa suomenkieliselle robolle on äänensä lainannut joku Sanna. Ihan hyvältä kuullostaa noin syntetisaattoriksi. Tosin pitkien sanojen painottamisessa on vielä parantamisen varaa, erityisesti yhdyssanojen. Ääkkösten kanssa näyttäisi myös olevan vielä viilattavaa.

Itselläni ei ainakaan toistaiseksi ole vimpaimelle käyttöä, mutta näköni saattaa toki heikentyä, kun vanhenen lisää. Vanhenemista kun tuskin voi estää. Näkövammaisille ja kielenopiskelijoille tällainen vekotin lienee kullan arvoinen.

Itse kukin voi kokeilla, miltä sanan muuntaminen puheeksi kuullostaa kirjoittamalla tai kopioimalla tuohon alle tekstiä ja valitsemalla vastaavan kielen.

Vodpod videos no longer available.

more about ”Syntetisoitua puhetta”, posted with vodpod

Kirousmittari

keskiviikko, heinäkuu 16, 2008 19:47 | Kategoria(t): kieli | Jätä kommentti

Aarnen blogista löysin työkalun, jolla voi mitata rumien sanojen esiintymistiheyttä nettisaiteilla. Löysi perkele täältäkin hiukan tuhmaa kieltä, vaikka ei saatana ymmärrä edes suomea. Englanninkielinen blogini sai tuloksen 4,4 %, mikä sekin on vähemmän kuin odotin.

The Blog-O-Cuss Meter - Do you cuss a lot in your blog or website?
Created by OnePlusYou

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.