Valtaosa eläkeläisistä luonut tuttavuuksia netin ulkopuolella

keskiviikko, 19 tammikuun, 2011 19:29 | Kategoria(t): huumori, pöyristyttävää | 3 kommenttia

Neljällä viidestä 65–107 -vuotiaasta on IRL-kavereita, joita he eivät ole tavanneet koskaan netissä. Tieto perustuu Pelastakaa Vanhukset -yhdistyksen 65–107 -vuotiaille  suunnattuun kyselyyn, johon vastasi vajaat 800 eläkeläistä.

Kyselyn mukaan ensikontakti uuteen ihmiseen voi toteutua lähes minkä tahansa lähiökuppilan tai senioriyhteisön kautta. Kaveruussuhde voi alkaa niin bussipysäkillä seistessä kuin hedelmäpelin pelaamisenkin yhteydessä. Vanhusten mielestä kynnys keskustelun aloittamiseen on matalampi, kun ei tarvitse ensimmäiseksi kirjautua sisään netin keskustelupalstalle.

Joka viides on saanut IRL-kaveriltaan kiusallisia tai epämiellyttäviä ehdotuksia. Ehdotukset olivat lähes poikkeuksetta seksuaalisia. Vanhuksilta oli kyselty kokoa, pyydetty edes puhumaan rivoja tai ehdoteltu päiväkahviseuraa.

Kyselyyn vastanneista suurimmalla osalla oli kuitenkin toimintastrategia epämiellyttäviin kontaktinottoihin ja ei-toivottuihin ehdotuksiin. Kiusalliseksi muuttunut kaveri poistetaan muonavahvuudesta, käsketään suksia vittuun tai jätetään huomiotta.

”Vaikka valtaosa vanhuksista osaa onneksi päättäväisesti torjua epämieluisat yhteydenotot, tämä ei kuitenkaan oikeuta näitä yhteydenottoja. Kyselyn mukaan harva vanhus kuitenkaan osaa mieltää itseensä kohdistuvat seksuaaliset kommentit ja lähestymisyritykset vääränä saati rikollisena toimintana,” sanoo Pelastakaa Vanhukset ry:n reaalielämän turvallisuustyön päällikkö Vihtori Lettula.

Lue myös: Valtaosa teineistä luonut tuttavuuksia netissä (HS)

Pitäkää keräys- ja arpajaislupanne

keskiviikko, 8 joulukuun, 2010 19:39 | Kategoria(t): byrokratia, pöyristyttävää | Jätä kommentti

Vuonna 1985 oli erään poliittisen nuorisojärjestön piirisihteerinä Kuopiossa. Myöhäissyksyisenä sunnuntaipäivänä minulla oli ongelma. Minun edellytettiin osallistuvan maanataiaamuna Helsingissä pidettävään kokoukseen, mutta sen paremmin nuorisopiirin kuin omallakaan tililläni ei ollut kuukauden loppupuolen takia rahaa matkustamista varten.

Kun hätä on suurin, on apu lähellä. Samana päivänä pidettiin puoluejärjestön piirikokous. Sovin piirisihteerin kanssa, että voin käyttää kokouksessa puheenvuoron kansainvälisestä nuorisovuodesta, joka oli seuraavana vuonna.

Kohdassa muut asiat kipusin pönttöön ja puhuin viisi minuuttia kuin Ruuneperi. Puheeni lopussa harmittelin resurssien niukkuutta ja siunatuksi lopuksi panin saliin kiertämään laatimani keräyslistan nuorisopiirin tukemiseksi. Piirikokousedustajien kärttyisistä käsistä kertyi rahaa jokseenkin matkakulujeni katteeksi: edestakainen junalippu, makuupaikka menomatkalle ja päiväraha. Kävi mielessä, että päätoimisena palopuhujana voisin päästä aika hyville tuntiansioille.

Panin keräyslistan tulotositteeksi nuorisopiirin kirjanpitoon ja kirjoitin matkalaskun. Tasattavaa jompaankumpaan suuntaan jäi muutama markka. Erotuksen panin lompakkooni.

Matkustin yöjunalla Helsinkiin, osallistuin kokoukseen ja kävin syömässä ennen kuin nousin junaan, jolla ehdin myöhäiseksi illaksi takaisin Kuopioon. Ongelmani oli kätevästi ratkaistu ja kaikki olivat tyytyväisiä. Paitsi tietenkin Suomen valtio, joka olisi pannut rankasti hanttiin, jos olisi ollut tietoinen operaatiostani.

Lain mukaan minun olisi pitänyt hyvissä ajoin etukäteen hankkia keräyslupa. Siitä olisi aiheutunut vaivaa ja kustannuksia siinä määrin, että hyöty olisi jokseenkin nollautunut. Lisäksi minun olisi pitänyt ryhtä ratkaisemaan ongelmaani laillista tietä jo kauan ennen kuin tiesin ongelmaa olevankaan. Teknisesti syyllistyin rahankeräysrikokseen tai -rikkomukseen. Nyt sen uskallan jo tunnustaa, koska tapauksesta on kulunut 25 vuotta ja syntini on lain edessä vanhentunut.

Vanhentunut ei ole sen sijaan yhdistyselämässä tarve hankkia varoja samankaltaisilla operaatioilla. Spontaaneja keräyksiä ja tavara-arpajaisia järjestää kokouksissaan ja pikkujouluissaan moni vähävarainen yhdistys. Sen voisi tehdä laillisestikin, mutta lupien hankkimisesta on tekemällä tehty niin vaikea ja vaivalloinen operaatio, että juuri kukaan ei siihen ryhdy. Joko luovutaan varainhankinnasta tykkänään tai sitten otetaan tietoinen riski kiinnijäämisestä.

Samasta asiasta arpajaislain kontekstissa on juttua Sakun blogissa. Yhdistysten varainhankinta on tehty lainsuojattomaksi; pitäkää keräys- ja arpajaislupanne! Asian korjaaminen onnistuisi kansanedustajilta, jos tahtoa riittäisi. Enemmistö heistä ei olisi kansanedustajia ilman vapaaehtoista järjestötyötä.

Terveisiä perseestä Suvi Lindenille

perjantai, 19 kesäkuun, 2009 1:57 | Kategoria(t): media, pöyristyttävää, yle | 4 kommenttia

Ministeri Suvi Lindén ilmoittaa kannattavansa seteliselkärankaista YLE-ryöstöveroa. Ministeri lausuu asiasta Nykypäivälle antamassaan hastattelussa seuraavaa:

Budjettirahoitus olisi ehkä helpoin keino, mutta nämä ovat poliittisia ratkaisuja. Budjettia painavat kovin monet uudet menopaineet. En usko budjettirahoituksen mahdollisuuteen tässä tilanteessa.

Minulla olisi tähän paljonkin sanottavaa. Koska yksi kuva kuitenkin kertoo enemmän kuin 1000 sanaa, rajoitun tällä kertaa kommentoimaan kuvallisesti.

Terveisiä Junttilasta

maanantai, 15 kesäkuun, 2009 10:00 | Kategoria(t): hölmöily, kaupunkikuva, pöyristyttävää | 2 kommenttia

Mm. näitä asioita ei tehdä Euroopassa:

1. Bussissa, raitiovunussa ja metrossa ei viereinen istuin ole tarkoitettu kassillesi vaan jollekin toiselle matkustajalle. Ei ole myöskään kohteliasta istua käytävänpuoleisella istuimella ja siten estää muita istumasta vapaana olevalle ikkunapaikalle. Ei edes siinä tapauksessa, että vaunu ei ole täynnä.

2. Julkinen liikenneväline ei ole picknick-paikka. Siksi siellä ei pidä syödä nakkikioskilta ostettuja eväitä.

3. Avattu olut-, siideri- tai lonkeropullo kädessä kulkeminen kaupungin kadulla tai lähiön raitilla ei ole pikantti eurooppalainen tapa.

4. Pysäkillä seisova kanssamatkustaja ei välttämättä ole lainkaan kiinnostunut siitä, kuinka iltasi on mennyt. Hän ei ehkä myöskään halua kertoa sinulle omasta illastaan.

5. Kirjaa tai lehteä lukeva lajitoverisi haluaa luultavimmin jatkaa lukemista. Vaikka hän tekeekin sitä julkisella paikalla, ei hän välttämättä halua kertoa sinulle, mitä lukee ja miksi. Sama koskee myös kannettavan tietokoneen käyttäjää.

6. Satunnaista vastaantulijaa ei todennäköisesti kiinnosta, mitä mieltä olet hänen vaatetuksestaan, hiuksistaan tai muusta ulkonäköön liittyvästä seikasta.

7. Puistot eivät ole kenttäkäymälöitä.

8. Vaikka matkapuhelinverkkojen peitto onkin käytännössä lähes maanlaajuinen, ei kännykkään puhuminen ole suositeltavaa joka paikassa ja tilanteessa. Vaikka oletkin äärimmäisen mielenkiintoinen henkilö, eivät kaikki lähelläsi olevat halua perehtyä yksityisasioihisi.

9. Kaikki tupakoitsijat eivät pidä savukkeita mukanaan voidakseen tarjota tai myydä niitä sinulle, tupakoimattomista puhumattakaan.

10. Jonoja ei ole keksitty sinun kiusaksesi vaan siksi, että asiakkaita palveltaisiin saapumisjärjestyksessä, jokaista omalla vuorollaan.

Typerää pelottelua

tiistai, 24 helmikuun, 2009 1:56 | Kategoria(t): internet, pöyristyttävää | Jätä kommentti

Keravan nettikyttäys olikin pelottelua. Näin ainakin kaupungin virkamiehet väittävät Hesarissa. Jos tuo on totta, niin olipa äärimmäisen typerää pelottelua!

Lapsille ja nuorille saa näköjään valehdella vasten naamaa ja heitä saa uhkailla laittomilla toimenpiteillä. Laiton uhkaus on itsessäänkin rikos ja sekin olisi syytä tutkia. Ehkäpä Piraattipuolue voisi tältä osin täydentää tutkimuspyyntöään.

Jos koululaisille ei ole valehdeltu, niin siinä tapauksessa loogisesti päätellen valehdellaan nyt Hesarille. Keravan kaupungin hallinnossa on kummassakin tapauksessa aiheellista pudottaa päitä.

Kerava kyttää netinkäyttöä

maanantai, 23 helmikuun, 2009 7:16 | Kategoria(t): internet, pöyristyttävää | 1 kommentti

Kertakaikkiaan pöyristyttävää: Kerava kyttää koululaisten netinkäyttöä reaaliaikaisesti. Oppilaan näyttöä voidaan seurata reaaliaikaisesti ja lukea yksityisiä viestejä kuten meseä ja sähköpostia. Tämähän on pahempaa kuin Kiinan Suuri Palomuuri!

Rehtori Pertti Tuomi ei tunnu olevan moksiskaan siitä, että valvonta on laitonta ja suorastaan perustuslain vastaista. Tietosuoja-asiamiehen arvostelun hän kuittaa toteamalla, että koneet ovat koulun omaisuutta. Voi pyhä sylvi!

Kannattaneeko tässä enää urkintalaista urputtaakaan, kun ei näköjään olemassaoleviakaan lakeja vaivauduta noudattamaan? Minkälaisen viestin se antaa oppilaille, että koulu näyttää tuollaista esimerkkiä lain noudattamisesta ja perusoikeuksien kunnioittamisesta?

Ylipakatut romput

perjantai, 26 joulukuun, 2008 1:59 | Kategoria(t): pöyristyttävää, tietokone | 4 kommenttia
Avainsanat: ,

Kukahan perkeleen neropatti on keksinyt pakata poltettavat DVD-romput ensin yksitellen soliideihin muovikoteloihin ja sen jälkeen tempaista jokaisen kotelon päälle ohuen mutta sitäkin tiukemman muovikalvon? Voisiko se henkilö ystävällisesti kertoa minulle, miten hän on ajatellut, että rompun saa pois pakkauksesta, jotta sitä voisi käyttää siihen tarkoitukseen, mihin se on hankittu? Ja miksi se on täytynyt tehdä niin helvetin vaikeaksi?

Olen juuri polttamassa neljättä romppua viikon sisällä. Tämä joulunaika on nimittäin sopivan hiljainen erilaisiin tietokoneiden huoltohommiin. Rompuille olen polttanut tai polttamassa kaksi käyttöjärjestelmäversiota (Ubuntu 8.10 ja Solaris 08.11). Lisäksi tarvitsin kaksi romppua uuden läppärin Vistan varmistukseksi.

Yhtään romppua en ole saanut ulos pakkauksesta alle kymmenen minuutin taistelulla, pahimassa tapauksessa siihen meni reilu vartti. Se kalvo näyttää pettävän ohuelta, mutta on niin luja ja peräänantamaton, etten viitsi soveliaisuus-, häveliäisyys- ja siveellisyyssyistä mainita, mitä siitä tulee mieleen. Ärsyttävällä tavalla silmä on näkevinään siinä jonkun kiinnekohdan, josta muovi voisi lähteä purkautumaan, mutta siihen eivät pysty kynnet, hampaat, sakset eikä mikään muukaan taloudessani oleva työkalu tai oma ruumiinosani.

Yhtä pakkausta yritin epätoivoissani avata hampaillakin. Muovikoteloon onnistuin kylläkin puraisemaan ammottavan railon, mutta kalvo sen päällä ei ollut hammastelusta moksiskaan. Pysyipähän tiukasti paikallaan kuin paska Junttilan tuvan seinässä.

Kaiken huipuksi on joku vitsiniekka lätkäissyt kalvoon kierrätyspakkausmerkinnän! Ihan niinkuin siitä jotain kierrätettävää jäljelle jäisi sen jälkeen, kun sen vihdoin saa repeämään. Sitten se kyllä hajoaa niin tuhannen silpuksi, että muovihiukkasia löytynee pitkin lattioita vielä juhannuksenakin.

Kun kalvosta on päästy eroon, pitäisi vielä kotelo saada auki. Siitäkään ei heikkonäköinen ihan heti ota tolkkua, miltä sivulta laatikkoa saranapari löytyy. Oman aikansa saa sitäkin suostutella, joskaan ei läheskään yhtä kauaa kuin kalvoa.

Ideaalitapauksessa poltettua romppua tarvitaan vain yhden kerran (Ubuntu ja Solaris) tai ei kertaakaan (Vista). On tietysti hyvä, että ne ovat varmuuden vuoksi olemassa, mutta käyttötarpeeseen nähden ovat selkeästi ylipakattuja. Ei luulisi niiden laatikonpohjalla juurikaan kuluvan vähän yksinkertaisemmassakin kuoressa.

Pankki yllyttää pettämään

lauantai, 4 lokakuun, 2008 14:21 | Kategoria(t): internet, pöyristyttävää, rikos, ruotsi | 10 kommenttia

DN ja Upsala Nya Tidning kirjoittavat, että kolme uppsalalaista nuorukaista on pidätetty epäiltynä pankkipetoksista. Pojat ovat pettäneet Citibankilta satojatuhansia Ruotsin kruunuja hakemalla lainoja netin kautta väärillä henkilötiedoilla. Lainat on maksettu poikien omille pankkitileille.

Päätin hiukan tutkia, miten tällainen on mahdollista. Lainahakemuksen voi täyttää Citibankin nettisivuilla. Hakemuslomakkeessa kysytään henkilö- ja työsuhdetietoja, asumisolosuhteita ja yleisesti ottaen kaikkia luottokelpoisuuteen liittyviä tietoja. Hakemuksen täyttämisen jälkeen Citibank suorittaa välittömästi luottotietojen kontrollin, jonka jälkeen näyttöön ilmestyy pdf-muotoinen velkakirja. Lainanhakija voi halutessaan tulostaa velkakirjan ja lähettää sen allekirjoitettuna pankille, joka maksaa lainasumman ilmoitetulle tilille velkakirjan saatuaan. Tämä kestää yleensä pari päivää.

Lainanhakijan autentisoimista ei tapahdu missään vaiheessa! Jos tiedät sopivan henkilötunnuksen ja osaat liittää siihen uskottavat työsuhde- ja muut tiedot, ei pankki kontrolloi henkilöllisyyttäsi prosessin missään vaiheessa. Tämä on suorastaan uskomatonta leväperäisyyttä, varsinkin kun henkilötunnustietoja Ruotsissa yleensä levitellään vasemmalta oikealle. Hetua kysytään niin monessa paikassa, että vieraan tunnuksen haltuunsaaminen ei ole vaikeaa.

Tällaisilla olemattomilla turvatoimilla ei liene syytä ihmetellä, jos nuorukaiset koettavat onneaan. Tietysti siitä aikaa myöten jää kiinni, jos hakee paljon lainoja ja maksattaa ne samoille tileille, mutta tämä kyllä tuntuu hiukan siltä, että pankki suorastaan yllyttää pettämään. Hiukan taitavammin toimimalla nämä vesselit olisivat ehkä onnistuneet huijaamaan huomattavasti suurempiakin summia.

Hulluja nuo roomalaiset ruotsalaiset!

Päätoimittajan puoliso

torstai, 2 lokakuun, 2008 20:48 | Kategoria(t): media, pöyristyttävää | Jätä kommentti
Avainsanat: , ,

Johanna Korhonen ei kelpaa Lapin Kansan päätoimittajaksi, koska hänen puolisonsa on nainen. En tiedä, onko eroavalla päätoimittajalla Heikki Tuomi-Nikulalla puoliso ja jos on, niin onko hänkin nainen.

Voisin periaatteessa hyvinkin liittyä Facebookin boikottiryhmään. Mutta en liity, koska en muutenkaan käytä Alma Median tuotteita, nyt vielä sitäkin epätodennäköisemmin.

Gruusian sota Ukrainan venäläislasten silmin

lauantai, 13 syyskuun, 2008 7:29 | Kategoria(t): pöyristyttävää, venäjä | 4 kommenttia
Avainsanat: , ,

Dnepropetrovsk on pääasiassa venäläisten asuttama kaupunki Ukrainassa. Paikallinen sanomalehti järjesti lapsille piirustuskilpailun Gruusian sodasta. Jaanus käänsi kuvatekstit englantiin. Tämä mahdollistaa minunkin todeta, että Ukrainan venäläislasten maailmankuva on masentava.

Tässä näytteeksi kuva Putin-sedästä rankaisemassa Saakasviliä. Sen on piirtänyt 9-vuotias Maratik Ivanov:

Maratik writes: “Uncle Putin caught Saakashvili and is cutting off his head. Koni the dog is barking at Saakashvili because it is smart.”

Edit: Kannattaa katsoa myös kommentteja tuossa alla. Kalle tuo oleellista lisätietoa.

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.