Schubakilla syyt ja seuraukset sekaisin

sunnuntai, marraskuu 4, 2012 11:33 | Kategoria(t): sosiaaliturva | Jätä kommentti
Avainsanat: , ,

En ole viitsinyt ottaa pultteja tästä ”perjantai-illan yksityisajattelusta”. Päätin olla reilu Schubakia kohtaan ja tutustua hänen ajatuksiinsa ilman ennakkoluuloja. Sen perusteella on todettava, että perjantaiajattelussa ovat syyt ja seuraukset menneet sekaisin.

Ei lapsia tehdä siksi, että saataisiin lapsilisää vaan päinvastoin. Nillä Lapsilisillä ei läheskään kateta lapsista aiheutuvia lisäkustannuksia, puhumattakaan siitä, että tienattaisiin viinarahaa. Lapsenteko ansaintamielessä on vahvasti miinusmerkkinen yritys.

Myös opintotuessa Schubakin syy/seuraus -logiikka ontuu. Opintotuki ei ole syynä siihen, että työnantajat aivan liian usein vaativat työnhakijoilta korkeampia tutkintoja kuin hommat edellyttäisivät. Se ei edes ole venyvien opiskeluaikojen syy: ei yliopistolla roikuta siksi, että saataisiin opintotukea. Valmistumista hidastaa se, että opintojen ohessa on käytävä töissä, jos ei halua velkaantua korviaan myöten.

Opintotuen poistaminen johtaisi siihen, että on pakko ottaa enemmän opintolainaa tai käydä entistä enemmän töissä. Opintoajat pitenisivät ja velkaantuminen lisääntyisi. Työnantajien koulutusvaatimuksiin toimenpiteellä ei olisi mitään vaikutusta.

En vieläkään ota pultteja, mutta suosittelen vastaisuudessa ennen perjantai-illan ajatusten julkaisemista käymään niiden logiikan uudestaan läpi maanataina, kun ei enää olla viihteellä. Lähetä-napin painaminen Facebookissa on niin kirotun helppoa, että usein unohdetaan ajatella ennen sitä.

Mainokset

Hyvää päivää kirvesvartta

tiistai, tammikuu 27, 2009 23:20 | Kategoria(t): sosiaaliturva | 3 kommenttia

Osmo Soininvaara vetää yhteen SATA-komitean välimietintöä. Täytyy tunnustaa, että olen tässä asiassa paljossa Osmon varassa, koska 67-sivuinen pdf-tiedosto ei suoranaisesti innosta lukemaan. Miksi mietinnöstä ei ole tehty suppeaa yhteenvetoa?

Soininvaaran kritiikki kuullostaa sinänsä uskottavalta. Työmarkkinajärjestöt ovat kytkeneet perusturvan tason nostamisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan tason vastaavaan nostoon. Kun tähän taas ei laman aikana ole varaa, on kyseessä kiertoilmaisu sille, että köyhät aiotaan pitää jatkossakin köyhinä.

Työn vastaanottamisen kannattavuutta piti lisätä, mutta lisäämättä näyttää jääneen. Kannustinloukut jäävät edelleen sabotoimaan oma-aloitteisuutta. Työttömän kannalta ei suurin ongelma ole edes siinä, että mahdollisilla keikkatöillä tienatut eurot viedään toisesta taskusta pois, vaikka sekin on järjetöntä. Keikkahommien vastaanottamisen tekee mahdottomaksi se, että joutuessaan sovitellulle päivärahalle työtön ei koskaan tiedä, milloin ja kuinka paljon hänen tililleen tulee rahaa. Laskujen ja vuokranmaksun eräpäivät sen sijaan ovat tiedossa ja niiden ”unohtamisesta” muistutetaan hanakasti.

Komitea näyttää kovasti uskovan ”kuntoutukseen ja koulutukseen”. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa työttömien kiusaamista erilaisilla pseudokursseilla, joista on pahimmassa tapauksessa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kurssien järjestäjille ne ovat sen sijaan oiva rahasampo.

Komitea on tuottanut 67 sivua tekstiä, jonka voisi tiivistää kolmeen sanaan: hyvää päivää kirvesvartta!

Edit: Hesari kertoo, että SATA-komitea ei kyennyt tekemään edes sitä ainoata konkreettista ehdotusta, joka olisi vähentänyt byrokratiaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta. Toimeentulotuen siirtäminen KELA:lle olisi oikeasti auttanut kaikkein köyhimpiä. Siitä ei tosin olisi ollut rahallista hyötyä, mutta paperisulkeisten helpottaminen olisi itsessään ollut ihmisarvoa kunnioittava toimenpide.

Ei hassumpi ehdotus

lauantai, marraskuu 29, 2008 22:06 | Kategoria(t): byrokratia, helsinki, politiikka, raha, sosiaaliturva | 4 kommenttia
Avainsanat:

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäki, josta näyttää olevan tulossa koko puolueenkin seuraava puheenjohtaja, ehdottaa alle tuhannen euron kuukausituloille verovapautta. Se ei ole lainkaan huono ehdotus. Lisäksi sen toteuttaminen lienee poliittisesti realistisempaa kuin vihreiden eduskuntavaalien alla lanseeraama kansalaispalkkamalli. Viimeksi mainutussa on järkeä siinäkin, mutta yhteiskunta ei taida olla siihen vielä valmis.

Esimerkiksi täällä Helsingissä Sinnemäen ”tonni käteen” vapauttaisi kertaheitolla tuhannet työmarkkinatuen ja asumistuen varassa elävät nöyryyttävästä toimeentulotuen kerjäämisestä. Neljän viikon työmarkkinatuki yksinäiselle on tällä hetkellä bruttona 490,20  €. Siitä menee Verohallituksen päätöksen mukaisesti ennakonpidätyksenä  98,04 € eli käteen jää 392,16  €. Helsingin vuokrataso ja siitä laskettava asumistuki aiheuttavat sen, että sangen moni jää muutaman kympin alle yksinäisen henkilön toimeentulominimistä.

Pitkäaikaistyöttömille tämä olisi suuri helpotus. Lisäksi Sosiaalivirastolle koituisi merkittäviä säästöjä hallinnointikuluissa. Uudistus siis maksaisi suurelta osin itseään takaisin. Byrokratian vähenemisessä on toki itseisarvoakin.

Alle tuhannen euron kuukausitulot ovat muutenkin suuressa osin sosiaalisia tulonsiirtoja. Toisin sanoen valtio maksaa etuuden, josta pidättää itselleen veroa. Tässä ei ole järkeä, Sinnemäen ehdotuksessa sen sijaan on.

Kyttäystä ja vittuilua

tiistai, lokakuu 14, 2008 6:32 | Kategoria(t): sosiaaliturva | Jätä kommentti

Työttömien holhous on lisääntynyt. Perjantaina tarkastettavan Elsa Keskitalon väitöskirjan tiivistelmässä todetaan seuraavaa:

Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka Yhdysvalloista 1980-luvun puolivälissä käynnistynyt hyvinvointivaltiokriittinen keskustelu ja sen uutta paternalismia edustavat ideat näkyvät niin eurooppalaisessa kuin suomalaisessa aktivointipolitiikassa. Aktivointipolitiikan yleistyminen, samanlaiset tavoitteet ja toimintamallit viittaavat kansainväliseen politiikan oppimiseen ja aktivointi-ideoiden siirtymiseen maasta toiseen. Suomessa vuoden 2001 lakiuudistus liittää uuden paternalismin mukaisesti sosiaaliturvan velvollisuuteen osallistua sanktioiden uhalla työllistymistä edistävään toimintaan

Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että työttömiä kytätään ja heille vittuillaan. Työttömille itselleen tämä ei ole uutinen, mutta nyt se on noteerattu oikein akateemisesti.

Aave kummittelee Euroopassa

lauantai, syyskuu 13, 2008 0:01 | Kategoria(t): politiikka, sosiaaliturva | Jätä kommentti
Avainsanat:

Aave kummittelee Euroopassa, mutta ei se aave, josta Marx ja Engels vuonna 1848 kirjoittivat. Läntisen Euroopan demarit ovat kuvainnollisesti sanoen kalpeita kuin haamu. Kannatus hupenee kuin lumi loppukeväästä ja tästä demarit ovat Äimän käkenä.

Hesari kertoo:

Brittiläinen sosiologi Richard Sennett on puhunut ”hyödyttömyyden haamusta”, tunteesta, joka piinaa sosiaalidemokraattien potentiaalisia kannattajia.

Tämä epävarmuuden tunne on seurausta työttömyydestä, työttömyyden uhasta, pätkätöistä ja tulohaitarin repeämisestä. Siis globaalin talouden ja sen säännöillä pelaavien yritysten aiheuttamista kielteisistä muutoksista kansallisilla työmarkkinoilla.

”Pelko on tarttunut jo keskiluokkaankin, pelko sosiaalisesta pudotuksesta”, sanoo berliiniläinen demarivaikuttaja ja yhteiskuntatieteilijä Klaus-Jürgen Scherer.

Demarit pitävät kynsin hampain kiinni ansiosidonnaiseen sosiaaliturvaan perustuvasta yhteiskuntajärjestyksestä. Se on tietenkin mukava asia niiden kannalta, jotka ovat perinteisessä pysyvässä työsuhteessa, työeläkkeellä tai eläkeputkessa. Demareilta näyttää vain jääneen huomaamatta, että karkeasti laskien noin viidennes työikäisistä ja suuri osa eläkeikäisistäkin on pudonnut ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Heidän asioitaan demarit eivät hoida.

Uuden proletariaatin kannalta ei ole mielekästä äänestää demareita, koska heitä perinteinen ansiosidonnainen sosiaaliturva ei auta. Kun lisäksi työmarkkinoilta kauan syrjässä olleilla pitkäaikaistyöttömillä ja nuorilla ei juurikaan ole perspektiiviä perinteisen työsuhteen saamisesta, on luonnollista, että he joko jättävät äänestämättä tai äänestävät niitä, jotka etsivät perusturvaan uudenlaisia ratkaisuja. Ei sen katoavan kannatuksen arvoitus sen kummempi ole.

Sosialidemokratian aave kulkee eteenpäin. Kunnes kuihtuu olemattomiin eikä enää jaksa kummitella.

Edit: Osmo Soininvaara kirjoittaa samasta asiasta:

Tähän on mielestäni hyvin syvällinen demareiden aatteelliseen umpikujaan liittyvä syy, josta en tässä postauksessa sano sen enempää, koska pragmaattisempi  tarkastelu osoittaa demarien alamäen johtuvan melkein pelkästään ulkomaalaisvihamiesten oikeustopopulististen liikkeiden noususta. Vaikka nämä luokitellaan äärioikeistoon, ne eivät ime kannatustaan oikeistopuolueilta vaan demareilta.

Tämä pitää paikkansa joissakin maissa, mutta ei kaikkialla. Esimerkiksi Suomessa äärioikeisto ei sitten 1930-luvun ole ollut merkittävä poliittinen voima. Nimenomaan täällä kannattaisi syytä demarien äänikatoon etsiä tuosta Osmon mainitsemasta ”demareiden aatteellisesta umpikujasta”, jota tässä postituksessa käsittelin.

Ruotsissa äärioikeisto (Sverigedemokraterna) syö kyllä demareiden kannatusta, ja sen oma trendi on tällä hetkellä nouseva. Katson kuitenkin, että pääasiallinen syy demareiden tappioon vuoden 2006 vaaleissa oli se, että äänestäjät olivat kurkkuaan myöten täynnä perinteistä demaripolitiikkaa. Sitten on kokonaan toinen asia, että porvarihallitus on ajanut pääasiassa sitä samaa politiikkaa viimeiset kaksi vuotta. Kun demarit itse ajavat yleensä demaripolitiikkaa paremmin kuin porvarit, on demareilla vaalikauden puolivälissä vahva etulyöntiasema. Olen kuitenkin melko varma, että Mona Sahlin onnistuu vielä seuraavan kahden vuoden aikana sen sörssimään.

Tanskassa äärioikeisto on merkittävä tekijä. Toisaalta demarit eivät siellä pitkään aikaan ole olleet hallituksessa. Vaikea arvioida, mikä tässä on syy ja mikä seuraus.

Saksassa demareiden kannatus vuotaa pääasiassa vasemman laidan kautta. Lisäksi koaliitio kristillisdemokraattien kanssa on osoittautunut katastrofiksi kummallekin osapuolelle. Tästä saattaa hyvinkin seurata, että seuraavissa vaaleissa niin äärioikeisto kuin -vasemmisto menevät vahvasti eteenpäin.

Esimerkiksi Benelux-maissa ja Irlannissa demarit eivät ole lainkaan merkittävä tekijä. Belgiassa ja Hollannissa äärioikeisto on nostanut päätään, Luxemburgissa ja Irlannissa ei niinkään.

Kaikkein selvimmin Soininvaaran teesi pätee Ranskassa. Siellähän äärioikeiston Jean-Marie Le Pen onnistui vuoden 2002 presidentinvaaleissa pudottamaan demarien Lionel Jospinin toiselta vaalikierrokselta. Sen jälkeen demareilla ei ole ollut asiaa hallitukseen.

Edit: Johan Ingerö käsittelee perusteellisesti samaa teemaa Ruotsin kontekstissa.

Hyvinvointivaltio romutettu

maanantai, Touko 5, 2008 18:28 | Kategoria(t): sosiaaliturva | 3 kommenttia

Hyvinvointivaltiosta on enää myyttinen muisto jäljellä. Suomen sosiaaliturva on kaukana Euroopan kärjestä mitataanpa sitä miten päin tahansa. Sosiaalikulujen osuus bruttokansantuotteesta, asukasta kohden laskettuna tai ostovoimaan suhteutettuna jää kauaksi muista Pohjoismaista ja monesta muustakin maasta.

Perusturvan varassa elävät kansalaiset pärjäävät nyt huonommin kuin vuonna 1995. Talous on kasvanut, palkat ja hinnat ovat nousseet, mutta vähäosaisille ei ole liiennyt hyvinvoinnin hedelmistä edes raatoa käteen.

En ole samaa mieltä Claes Anderssonin kanssa läheskään kaikessa, mitä hän sanoi toissapäiväisessä Lauantaiseurassa (toistaiseksi nähtävissä YLE:n Areenassa), mutta yhdessä seikassa hän osui naulan kantaan: Vanhasen hallitus huolehtii hyvinvoivasta kahden kolmasosan enemmistöstä, mutta ummistaa silmänsä viidennekseltä, jolla menee tosihuonosti. Siinäkin Clasu on oikeassa, että tämä on vaarallista myös niille, joilla menee hyvin.

1990-luvun puolivälin paikkeilla perustettiin runsaasti työttömien yhdistyksiä lievittämään suurta sosiaalista hätää. Nyt niitä ajetaan alas, vaikka perustoimeentulo on osotovoimaltaan tuota aikaa matalammalla tasolla. Sekin on paitsi tyhmää ja lyhytnäköistä, myöskin aikaa myöten vaarallista.

Vihreät oikealla asialla

lauantai, tammikuu 26, 2008 14:19 | Kategoria(t): byrokratia, sosiaaliturva | 2 kommenttia

Vihreiden puoluehallitus on ottanut kantaa perustuloon ja sosiaaliturvan kannustavuuteen:

Vihreiden eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Ville Niinistö sanoo, että nykyinen sosiaaliturva käytännössä vaikeuttaa työn tekemistä, kun pienetkin ansiot vähentävät sosiaaliturvan määrää. Sosiaaliturvan on kannustettava työntekoon. Se on hänen mukaansa mahdollista vain, jos sosiaaliturvan ja työn voi yhdistää nykyistä helpommin.

Juuri tässä on villakoiran ydin. Realistinen tie pitkäaikaistyöttömän työllistymiseen olisi nimenomaan mahdollisuus ottaa vastaan keikkatöitä ja -toimeksiantoja, joiden avulla voisi ikään kuin saada ujutettua työmarkkinoilla ”jalkaa oven väliin”. Jokainen itse tienattu euro kuitenkin vähentää toimeentulotukea eli hyöty on plus miinus nolla.

Tuo ei kuitenkaan ole asian hulluin puoli. Useassa tapauksessa lyhytaikaisen työn tekeminen on työttömän taloudelle suorastaan tuhoisaa! Niin kauan kun ei tee mitään, juoksevat työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki ennalta arvattavassa aikataulussa. Vaikka elämä ei suinkaan ole leveätä, tietää joka tapauksessa edes sen, milloin tilille tulee rahaa ja kuinka paljon.

Kun onneton työtön sitten ottaa vastaan duunikeikan, saattaa kestää viikkoja ja joskus jopa kuukausia ennen kuin työn päätyttyä kassavirta palautuu säännölliseksi ja ennustettavaksi. Tämä johtuu sosiaaliturvan hakemiseen ja saamiseen liittyvästä valtavasta byrokratiasta. Käytännössä siis aktiivisuudesta rangaistaan ankarasti ja työn tekeminen on suorastaan itsetuhoon verrattava toimi.

Vanha sananlasku sanoo, että köyhälle miehelle ei pidä antaa kalaa vaan kalaverkko, jolla hän voi itse pyydystää kalaa. Nykyinen sosiaalibyrokratia suorastaan kieltää kalaverkon käytön työttömältä, noin kuvainnollisesti tietenkin. Kalaa tipoittain syöttämällä köyhä pyritään pitämään nöyränä, mikä on suurimmassa määrin ihmisarvoa loukkaavaa.

Vihreät ovat tällä kertaa oikealla asialla! Toivotan menestystä, vaikka en jaksa siihen uskoa.

Joulupata

keskiviikko, joulukuu 12, 2007 16:37 | Kategoria(t): sosiaaliturva | Jätä kommentti
Avainsanat: ,

Promoa hyvälle asialle: tämänvuotinen joulupatakeräys on alkanut. Suomessa tarvitaan vielä kansalaistoimintaa paikkaamaan sosiaaliturvan aukkoja ja Rälläkän harjoittama on kansalaistoimintaa parhaimmillaan, oltakoon sen ideologisista perusteista sitten mitä mieltä tahansa.

Yhteisöjen keräyspoteissa näyttää olevan kaksikin, johon voisin vaatimattomat roponi sijoittaa: Bloggaajat sekä Ubuntu Linux Suomi.

via Matti Lintulahti

Huijattiinko minua?

torstai, kesäkuu 14, 2007 19:26 | Kategoria(t): politiikka, sosiaaliturva | Jätä kommentti

YLE kertoo, että hallitus käynnisti sosiaaliturvan uudistuksen:

Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tavoitteena on vähentää köyhyyttä, uudistaa perusturvaa ja tehdä työpaikan vastaanottamisesta entistä houkuttelevampaa. Suurennuslasin alla ovat esimerkiksi sosiaaliturvan myöntämiskäytännöt ja perusturvan taso.

Perustetulle työryhmälle annetut ohjeet ovat ympäripyöreät. Ainakaan minä en löydä sieltä hajuakaan vihreiden mallista, joka oli yksi keskeisimpiä osia puolueen vaalikampanjasta. Sen takia heitä itsekin äänestin.

Työryhmälle on annettu ruhtinaallisesti aikaa, peräti vuoteen 2009 saakka. Vihreät voivat siis ainakin kaksi vuotta teeskennellä toteuttavansa ohjelmaansa porvarihallituksessa. Mutta entä sen jälkeen? Onko perustulo vihreille hallituskysymys?

Ja onko minulla äänestäjänä syytä tuntea itseni huijatuksi?

Ensimmäistä kertaa vihreä ääni

torstai, maaliskuu 15, 2007 23:00 | Kategoria(t): politiikka, sosiaaliturva, vaalit | 8 kommenttia

Olen äänestänyt jokaisissa eduskuntavaaleissa vuodesta 1979 alkaen, mutta en koskaan vihreitä. Vihreitä en ole äänestänyt missään muissakaan vaaleissa. Koville se nytkin otti, mutta juuri asian lopullisesti päätin.

Kun tulin saunasta kymmeneltä, oli vaalikeskustelussa juuri alkamassa perustuloa käsittelevä osio. Cronberg yritti parhaansa mukaan saada suunvuoroa selittääkseen, mistä asiassa on kysymys, mutta hänelle huudettiin koko rivin leveydeltä vastaan, että vihreiden mallia ei voi rahoittaa. Vihreiden ehdotuksessa on rahoitus sisällä. Ne laskelmat eivät ehkä ole tasan tarkkoja, mutta periaate on selvästi luettavissa.

Muut eivät ole vaivautuneet edes perehtymään koko kysymykseen, johon kuuluu muutakin kuin perustulo. Korhosella oli vähän hajua, Katainen taas ymmärsi ongelman, mutta ei selvästi ymmärtänyt, mitä vihreät ehdotuksellaan takaa ajavat ja tyrmäsi sen suoralta kädeltä. Heinäluoma ilmoittautui suorastaan luterilaisen työkäsityksen kannattajaksi. Siinä putosivat demarit harkinnastani lopullisesti, ainakin näissä vaaleissa.

Tarkkailulistani muuttuu nyt siten, että Kimmo Helistö jää sinne vaalipäivään saakka, mutta otan hänen rinnalleen vertailun vuoksi pari kolme muuta vihreää ehdokasta. Kiitän Ilkka Taipaletta, Sari Sarkomaata ja Pekka Saarniota mukanaolosta. Kukaan heistä ei tosin vastannut haasteeseeni ottaa kantaa näiden vaalien tärkeimpään kysymykseen eli sosiaaliturvan uudistamiseen. Tämä ratkaisi asian. Vihreiden ohjelmassa on paljon muuta myrkkyä, jonka suostun tällä kertaa irvistäen nielemään.

Seuraava sivu »

Pidä blogia WordPress.comissa.
Entries ja kommentit feeds.