Tietoyhteiskunnan vaalikone yllätti

perjantai, 18 maaliskuun, 2011 1:28 | Kategoria(t): politiikka, vaalit, viihde | 4 kommenttia

En edes tiennyt, että Tietoyhteiskunnan vaalikone on olemassa ennen kuin satuin sinne Twitterin ohjaamana. Valitettavasti en voi antaa krediittiä sille, jolle se kuuluu, koska en painanut mieleeni, kuka siitä tviittasi. Hyvin teki joka tapauksessa, sillä tässäpä vasta on asiallinen vaalimasina!

Kysymyksiä ei ole musertavan paljon, mutta ne ovat sitäkin tärkeämpiä. Dynaamisen yhteiskuntakehityksen kannalta ne ovat suorastaan elämän ja kuoleman kysymyksiä. Vastaaminen ei ole aivan helppoa vaan vaihtoehtoja kannattaa miettiä tarkkaan. Metsään menee, jos näihin puolihuolimattomasti vastaa.

Tulokset olivat yllättävät. Näitä nimiä en ole juuri nähnyt vaalikonetuloksieni kärkisijoilla, lukuunottamatta Pekka Saarniota, jota olen muutamaan kertaan äänestänytkin. Tältä osin yllätystä selittänee se, että valtamedian vaalikoneissa ei juuri lainkaan tietoyhteiskunnan asioita kysellä.

Puoluevertailussa en ihmettele ollenkaan, että Piraattipuolue on kärkipaikalla. Sen sijaan ihmetyttää suuresti, että puolueet, joita läpi aikojen olen eduskuntavaaleissa äänestänyt, sijoittuvat niinkin matalalle kuin sijoille 5, 6 ja 10. Toisaalta en ole koskaan edes harkinnut Suomen Työväenpuolueen (toisena) tai Perusssuomalaisten (neljäntenä) äänestämistä enkä harkitse nytkään.

Tässä tämä yllätyslista on. Sen saa klikkaamalla näkymään suuremmassa koossa.

4 kommenttia »

RSS feed for comments on this post. TrackBack URI

  1. Minulla Espoossa kolmen puolueen kärki oli Muutos 2011, Perussuomalaiset, Suomen Kommunistinen Puolue! Hämmästys oli suuri vielä Kokkolassakin!

    Kouluihmisenä mietin pitkään, mitä vastata tieotekniikan pakollisuuteen kouluaineena. Viime vuosikymmenen virallinen mantra on ollut

    Ei, vaan sisällyttää digitaalisten välineiden, palveluiden ja sisältöjen käyttö osaksi kaikkea koulutyötä,

    ja paljonpa siitä on ollut hyötyä! Minun äkkinäinen tuntumani on, että opettajilla ei kertakaikkiaan ole riittäviä tietoteknisiä kykyjä tuon kauniin toiveen toteuttamiseen.

    Kannattaisi kokeilla sitä vaihtoehtoa, että tietotekniikka tulisi pakolliseksi oppiaineeksi niin opiskelijoille kuin opettajillekin (sekaryhmät!) ja opettajina näissä ryhmissä voisivat olla niin osaavat ja innostuneet opettajat (vaikkei olisi tietojenkäsittelyn cumua vuodelta 1981) kuin vertaishelppinä osaavat ja innokkaat opiskelijat. Siinä rinnalla sitten integroitaisiin digivälineitä, -palveluita yms. kaikkeen oppimiseen ja opettamiseen.

    Surullinen tosiasiahan on, että ilman koko ikäluokan tavoittavaa tietotekniikan opetusta on oppilaitten osaaminen muussa kuin Facebookin päivittämisessä tutkimusten mukaan laskenut viime vuosina.

    • Nämä yllättävät puoluetulokset näyttävät sitä, kuinka lapsipuolen asemassa tietoyhteiskunnan asiat ovat puolueiden arvostuksessa ja poliittisessa diskurssissa. Samalla johonkin yllättävään puolueeseen saattaa sattua joku yksittäinen suhteellisen IT-valveutunut ehdokas, joka nostaa k.o. puoluetta sijoituksissa.

      Tuohon koulukysymykseen vastasin ”oikeaoppisesti” integraatiomallin mukaisesti, koska sehän tavoitteena pitää olla. Ei tämä mikään tieteenala ole vaan metodi, joka kuuluu kanslaistaitoihin. Ehkä tavoitteeseen voi päästä tuolla ehdottamallasi tavalla. Sellaisesta oppiaineesta ei juuri ole hyötyä, jota opettajat eivät osaa opettaa.

  2. Larko,
    niinhän minäkin vastasin, mutta oikeasti haluaisin tuon edellä kertomani sekä-että! Mun nuorimmaiseni pääsivät peruskoulusta 2006. Helsingin kantakaupungin arvostetussa koulussa heillä oli ”pakollisena valinnaisena” niin paljon taidepajaa (joka kyllä oli erinomainen kokonaisuus), että kun olivat valinneet kotitalouden ja käsityön, ei muille valinnaisille ollutkaan tilaa. Niinpä sälleillä ei ollut edes valinnaiskurssin vertaa tietotekniikkaa, jota ei liioin ollut sisään leivottuna kuin yhdessä äidinkielen kurssissa, jossa tekstin sisennys opetettiin tekemäänn välilyöntiä painamalla. Ja kun pojat tekivät maantiedon projektuityönsä tietokoneella, oli opettajan palaute, että kartat olisi parempi värittää puukynillä, ja muutenkin hän ilmoitti, että internetistä ei saisi ”ottaa tietoa”, kun se on pelkkää kopioimista. Meillä pojat oppivat tietotekniikan perusteet kotona, kaikki lapset eivät. Minusta suomalaisesta peruskoulusta ei pitäisi voida valmistua ilman tietotekniikan perustaitojen hallintaa. Jos tietotekniikka on ainoastaan ”läpäisyaineena” kaikissa aineissa, tätä ei voida turvata, jollei näiden ”muitten aineitten” opettajien osaamiseen panosteta. (muuten olen kyllä kanssasi samaa mieltä, ettei kysymys ole tieteenalasta, vaan metodista. Mutta toisaalta, kirjoittamista ja lukemistakin harjoitellaan erikseen, ennen kuin ne valjastetaan metodiksi muun sortin tehtävien suorittamiseen)

    • Ehkä se sitten pitäisi vääntää rautalangasta jo ekalla tai viimeistään tokalla luokalla, jotta perustaitoja voisi siitä eteenpäin käyttää varsinaiseen oppimiseen. Niinhän lukeminenkin opitaan ensin (jos ei osata jo ennen kouluikää) ja sitten ryhdytään lukutaidon avulla viisastumaan.


Jätä kommentti

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.
Entries ja kommentit feeds.